— ”Kuulanruiskun rätinään ummistin silmäni illalla, mutta se oli vähän ulompana, jotta nukkuminen oli mahdollista.Tänä aamuna alkoi aivan tässä lähellä ampuminen kello 1/2 3, jonka jälkeen on kuulunut alituisesti ammuntaa, jottei ole voinut nukkua.
Kello 8 lähden ensi kertaa ulos ostamaan sanomalehtiä, joita jo näyttää myytävän. Sain U.S. puolikkaan. Siinä ei ollut juuri enempää asiallista, minkä jo tiesin. Ihmiset pyrkivät kadulle, kun on kaunis ilma, vaan valkoiset häätävät pois. Sörnäinen, joka on työläisten kaupunginosa, on vielä valtaamatta. Juuri ammutaan tykillä kovin panoksin. Joko koeteltaneen Työväen talon mahtavia seiniä ja kuparikattoja. Aion jo käydä senaatin taloakin katsomassa tänään. Tulin oikein liikutetuksi käydessäni ulkona, kun verrattain outo professori A. Hjelt tapasi ja lausui; voi kun on hauska nähdä teitä, sillä olemme olleet juuri teidän tähtenne kovin levottomia. Tämä johtuu siitä, että asuin ensimmäiset 10 päivää punakaartilaisten piirittämässä talossa. Kyllähän siinä välistä sydän koppia heitti, kun näin niitä pihassa ja portilla ja ehkä soittelivat ovikelloakin. —
Kaupungin valtaaminen jatkuu. Tykillä ammutaan Työväen taloa ja Smolnaa, joissa on punakaartilaisia. Työväentalo palaa kello 12:50 päivällä. Samoin työväen kirjapaino. N.S. Turun kasarmi, joka on ollut venäläisillä ja johon punakaartilaiset olivat sijoittuneet, palaa tai on jo eilisestä asti palanut. Työväentalo jäi paremmin kehilleen. Punaiset ovat nostaneet valkoisen lipun Sörnäisissäkin kello 2. Vankeja on otettu päivän kuluessa ehkä 2000. Sanomalehdistä näet laskelman aikanaan. Paljon on saksalaisiakin kaatunut Hankoniemestä tänne tullessa, mutta aina ovat he kävelleet vain eteenpäin. On omituista nähdä heidän tyyneyttä hyökätessäkin. Ei mitään hätäilyä eikä kettumaisuutta. Tyyntä ja täsmällistä, vaan väsyneiltä näyttivät he. Miehet ovat hyvässä kunnossa. Lyhkästä vahvarakenteista väkeä enimmäkseen. Töölön sivulla rautatien vierellä, kun punikit ampuivat lahden yli, olivat he marssineet tyynesti peräkkäin yksi kerralla, kuin työväki polkua pitkin työstä palatessa. Sitten, kun saivat taas vihollisensa näkyviin, niin se poistettiin. Tyyneys ja väsymys johtuu siitäkin, kun selässä oleva varustus painaa noin 40 kg. Koetin kädessäni tänään tuota taakkaa. Teräskypärä painaa myös 2 kg. Jatkuvia kuvauksia saat jo lukea sanomalehdistä.
Minulla on kuten arvaat tavattoman kiire, kun pääsin vapaaksi. Olen vanhin senaattori täällä olevista, kun Setälä ei ole vielä tullut Porvoosta sen tähden on asemani vaikea, kun en osaa saksaakaan, joka nyt olisi tarpeen. — On hirveä työ, kun ei tahdo saada ruokaa. Ellei olisi Wiipuria, niin asema olisi aivan mahdoton. Sota-ampujia on yhä liikkeellä. Jumala yksin tietää säilyttääkö täällä päänsä. Wartijaa en ole pitänyt kumminkaan, sillä se joka suojasi minut punasilta heidän vallassa ollessaan, suojaa minua edelleen, jos se välikappaleena minua käyttää. Kyllä soisin, etten olisi senaattori. On hirveä vastata niin paljosta. Pelkään sotaa ulkovaltojenkin kanssa ja koetamme sitä estää.
Et usko kuinka tämä toimi nyt painaa. On hirvittävää, kun maassa vuotaa veri. Mutta muuta en voi, kun seisoa paikoillaan. Jumala teitä suojatkoon. Tulen heti kotiin, kun pääsen. Olen pyrkinyt lentokoneellakin, vaan en ole onnistunut. Jos tämä kirje saapuu kotiin ennen tuloani, niin ottakaa lämmin, sydämellinen tervehdykseni. Ja jos kuolokin minun vielä kohtaisi, niin lohtuna on tieto, ettei maa ole enää anarkian jaloissa ja toivottavasti säilyy siellä tyyni rauha. Jos Tokoi olisi päässyt valtaan, niin kauan ette Heikkilässä asuisi. Nyt on siihen toivo. Lämpöinen tervehdykseni Kyöstiltäsi”