Helsingissä toukokuun 27 päivän vastaisena yönä 1918″Tulen juuri senaatista kello on kohta 12 yöllä. Vaan kumminkin ryhdyin sinulle kirjoittamaan, kun sänkysi on tyhjä. Kunpa olisit nyt pistäytynyt tänne, niin olisin aikalailla onnellinen ratkaistessani esillä olevia suuria kysymyksiä. Svinhufvudin hallitus on siirtynyt kuninkuuden kannalle ja tästä syystä maalaisliittolaiset vaativat meidän poistumista hallituksesta. Kansalla siellä maalla näkyy olevan toinen käsitys. Olen saanut pöytäkirjoja kansalaiskokouksista, joissa pyytävät olemaan, mutta ryhmä näkyy politikoivan ja aikoo vaikeuttaa hallituksen toimintaa. Olen pyytänyt jo eroa, vaikken soisi sen sanomalehtiin tulevan. Kun ryhmä kerran ottaa vastuulleen tällaisen asian, niin vastatkoon se siitä. Huolissani olen monesta seikasta, jotka jäävät jälkeen, mutta niin lienee taas aiottu. Svinhufvud ei aikonut antaa eroa heti.
Huomenna menen taas persoonallisesti Mannerheimin luo pyytämään maanviljelysväestölle ja varsinkin pohjalaisille jatkuvaa lomaa, sekä kasarmeissa olevien joukkojen vähentämistä. Kaupunkilaiset saisivat vahtia omiaan sekä palkatut joukot. Kun minä poistun, niin en tiedä, kuka erikoisemmin kenraaleja nykisi hihasta. Kun tästä syystä lähden, niin tuskin tarjoavat minulle sitä tointa, josta mainitsin. Mutta sittenkin lähden, sillä onhan se voimakas puolustus tasavallan hyväksi, josta kansan uskon pitävän kiinni. Myönnän tosin kuninkuudella olevan myös puolensa, sillä ei esim. Saksa olisi tasavaltana kestänyt sitä tulikoetusta, mikä sillä on ollut, vaan heillähän on oma Willensä, meidän taas pitäisi palvoa vierasta herraa. En usko sen menevän kansan päähän ja siksi kannattaa ja täytyy kansan edustajana puolustaa ja uhratakin kansan mielipiteen hyväksi.
Siinä lähtökohta taistelulleni, johon käyn. Jos tulee tällä viikolla uusia miehiä tai pääsen eroon, niin ensi sunnuntaina käyn kotona. Minua pelottaa kehottaa sinua nyt matkoille, kun on niin ahdasta. Leivo ja laita ensi pyhän varalle evästä ja ellen pääse, niin tule tuomaan sitten, jos varmasti tiedät jaksavasi. Lauantaina palannee Wieno Oulusta. Silloin voisit sinä tulla Ylivieskaan ja Wieno mennä kotiin.”