Kirje 1918-7-2, Helsinki

Rakkaimpani! Kuten kirjekortilla ilmoitin, palasin sunnuntaina Jokioisista. Kyllä luulen kaupan syntyvän, vaikka se vie vähän aikaa. Vai semmoisia hintoja Nivalassakin taloista tarjotaan. Eikö mekin kohta myydä ja muuteta tänne vetten varsille? Ensi viikolla ainakin loppupuolella on ryhdyttävä heinätöihin. Kai lienee Korpihaalta aloitettava. Jos Janne aikoo käydä Kitulan nevalla niityllä, niin pitäisi mennä ensi viikon alussa, että joutuisi taloon takaisin. Käy katsomassa miten siellä työt joutuu Pussinperässä. Pääseekö hän maanantaina niitylle. Silloin on paras pyytää Ransua sinne isännäksi, ellei sekin halua Kitulaan tehdä törkyheiniä. Ei hän ole tosin puhunut mitään. Eikä sinun ehdottaa tarvitse, vaan jos puhuu, niin menköön vain sinne. Heinätöissä saa Ransu olla konemiehenä, vaan muuten annamme Jannen johtaa työt. Sen tähden sanot vaan R:lle, jos J menee nevalle, että pidä nyt huolta lähdöistä niin kauan kun J palaa. Jannelle olisi hyvä, jos ottaisi toverin niin pääsisi pikemmin. Kasakat voit pitää, kun heinäaikakin tulee, mutta voit Kantolan pojallekin sanoa, jos et mielestäsi tarvitse, että tehkööt nyt Nevalle heinää, että joutaa sitten maille. Pidä nyt siitä kiinni ja velvoita heinäaikana olemaan. Ennen olen kirjoittanut leivän säännöstelystä. Kun heinäaika tulee niin ehdotan, että luovutte ainakin osaksi osittelusta. Eikö olisi helpompi, jos yhden leivän antaisi aina henkeä kohden kahdeksi ateriaksi, aamulla vapaasti ja illalla saisivat syödä, jos päiväannoksesta on jäänyt tai muuten annettaisiin lisää. Yli ohjelman se menee vaan niin täytyykin mennä, kun on liikkuva ja raskas työ. Käytätä kauroja silmien lumpeeksi, että on helpompi teidän molempien emännöidä. Järjestä siis vapaammalle ennen kuin tulen. Niin menkää te heinätöihin ja tehkää parhaanne.Ilmoista riippuu työnne menestys. Edelliselle ette voi mitään, vaan jälkimmäiseen nim. johdon avulla voi asemaa hieman järjestellä. Ennen olen antanut kehotuksia, miten emännyyttä siirtäisit muille päästäksesi raittiiseen ilmaan lieden äärestä. Jos ilmat ovat hyvät niin pankaa täysi höyry päälle, jos heinä on sillä tällillä. Onhan sentään lohduttavaa niittää, mitä on kylvänyt. Sinä huokaat, kun tämän saat. Pelkäät minun jäävän. Haluni on lähteä, vaan vastuuntunto on suuri, kun kerran emme hyväksy toisien tietä. Silloin kansa kysyy, missä on miehet? Ja ellei niitä löydy niin olemme raukkoja. Odota ja toivo, että pian tapaamme ja että pääsen luoksenne terveenä hengen ja ruumiin voimilta. Sydämelliset terveiset teille kaikille. Kyöstiltäsi”