Kirje 1918-7-2, Nivala

Rakkaimpani! ”Sinä ainoani, ajatusteni a ja o. Kuusitoista vuotta sitten näinä päivinä, hiipi pieni, arka tyttö metsään rukoilemaan taivaallista Isää, sillä hänen sydämensä täyttyi se ajatus, että heinäkuun 4 pv on se päivä, joka tuo julki sen salaisimman ajatuksen, että hän aikoo yhdistää elämänsä sen ritarin, sen rohkean nuorukaisen kanssa, joka osin tietämättään hiljaa täytti sydämeni koko kammion. Rukoilen aina, että Jumala olisi meidän kanssamme. Rukoilin sitäkin usein, että onko se hänen tahtonsa, että me yhdymme. Woi niitä lapsen rukouksia. Jumala yksin tietää tuon aran sydämen tuskaiset rukoukset. Päätin ja lupasin rakkaalle Isällemme taivaassa, että jos on Hänen tahtonsa, että yhdymme, niin olen Sinun rakas Kyösti. Ja sinun onnesi on vasta minun onneni. En etsinyt omaani, etsin sinun ensin. Arka olin ja vähäisinkin ryppy otsallasi teki minulle kipeää, sillä pelkäsin olevani taakka. No niin nyt on kulunut 16 vuotta. Kiitos rakas Kyösti kaikesta siitä, että olet rohkaissut tunnustuksillasi minua eteenpäin, sillä kaikki mitä minussa on ollut, se on ollut arkaa. Se oli kohotettava ja nostettava. Sen tähden kiitos sinulle rakkaimpani. Kiitos sinulle suuresta maallisesta onnestamme. Rakas taivaallinen Isä Sinulle ensin kiitos ja kunnia siitä, että olet näyttänyt miten maallinen onnemme pursi on saapunut rauhan, rakkauden ja ymmärtämyksen valkamaan. Sinä korkein olet sen sinne johtanut rakastaissasi meitä. Kuule en minä saattanut antaa emäntätädille sitä kirjettä. Minusta tuntuu, että me olemme niin onnelliset ja omistamme niin paljon, ettemme häiritse emäntätädin rakkaudetonta elämää. Jaksan hyvin kantaa syytteetkin, kun sinä olet tukena. Ei emäntä voisi kärsiä, että kiität minua niin kovin suuresti, joka onkin ansiotonta.Tolonen kävi täällä ja puhui, että olet luvannut lainata rahaa, kun hän aikoo ostaa lisämaata siihen koulunpuhtoon. Kirjoita nyt ohjeita minulle. Kassassa on 3000 mk, kun sain meijeristä 2410 mk. Wintin lattia on korjattu ja verannan lattiaa nostavat juuri. Täällä on satanut, ettei viitsinyt oikein kyntää. Savea on vedetty navetan parsien korjausta varten. Toiset levittävät lantaa Savimäen puolella. Matti ja Eetu luovat siellä ojia, kun ne olivat aivan ummessa joka toinen oja nimittäin. Weikko meni Mehtälään viemään Apua, sillä kyllä rankkaan vetoon joutuu Huilu. Siellä Näljännevalla ovat tehneet ja polttaneet ne rahkasuonsa Veli-mies aikoi käydä kysymässä. Nyt on Törmälä myyty 23.000. Nevasaari Tuomo on sen ostanut ja tulee kai pian asumaan. Kyllä tämä kesä on kaunista, niin äärettömän lämmintä ja aina väliin sataa. Nyt täytyy kaiken kasvaa. Pelastathan Korkein Suomen kansa nälkäkuolemalta.
Kirjoita vaan minulle painostasi, sillä ovathan ne niin yhteisiä. Jos en mitään muuta voi, niin tie on aina ylöspäin, johon voi vaivoineen mennä ja siellä on paras auttaja ja paras turva. Sinnehän me yhdessä kohotamme katseemme aina. Kun tämän saat on kihlapäivämme loihtinut esiin vanhoja muistoja. Tahtoisin niin mielelläni sulkeutua miehekkääseen syleilyyn juuri tänä päivänä muistellen entistä vanhaa aikaa. Jumala suojatkoon sinua sulhoni, omani. Hengessään on luonasi sinun entinen pikku tyttösi”