Kirje 1919-1-14, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kiireessä muutama sana vastaukseksi kirjeeseesi. Piispan agiteerauksesta kirjoitin Liittoon. Älä kadu ilmoitustasi, jos sanani koviltakin tuntuu.Toiselle varville ja ladon taka lyhyille pelloille, sillä varvillakaan ei vedetä savia yhtään kuormaa. Katsokaa, ettei sitä Ajoa rissata, sillä se on tosi tyyni ja hyvä. On se O. huono mies, jos ei aja Annia läpi, kun hyvän todistuksen kerran antaa. Käske vain Annia hakemaan, että näkee. Hakekoon Tervolaan. Ransulle ja Anttuunalle saat Markulla leikkauttaa emät. Ei muuta. Koeta saada Markku suutariksi. Päällisiä on tehtävä sian nahasta ainakin 2. Kyllä on se pastorikin parantumaton nahjus, vaikka koetin innostaa ja nostaa. Minun puolesta saa nyt nukkua, mutta älköön syyttäkö, jos joutuu joskus tilille. Tuntuu melkein kuin olisi neuvottelun tulos, sillä kai hän on ikäiselleen Kajavalle kertonut. Lyön heitä piispan jutussa kaikkia.
Kysy Korvalta milloin hän tahtoo heiniä ja silloin on annettava parhaita suopellon timoteita Mehtälästä. Sano Maikille, että vastaa hänelle, mutta neuvottelen ensin postihallituksen johdon kanssa, onko pääsy mahdollinen. Hän kirjoitti minulle surussaan. Koetan tukea, jos se auttaa, mutta tätä ei tarvitse sanoa. Syd. terveiset Kyöstiltäsi” JK Sano Weikolle, että uusi luokka pitää heti tehdä ja panna ruuvinaula siihen pyhäluokkaan.”