Kirje 1919-10-3, Helsinki

Rakkaimpani! ”Viime lauantaina sait minut sinne vaan nyt ainoastaan kirjeeni. Olipa kumma, ettei se kirje tullut sinne, vaikka Kannuksessa panin sen vastaantulevaan junaan. Kyllä ymmärrän kirjeesi ja huolesi. Luin siitä, ettei ollut yhtään tarmon kättä mukana. Nyt on kumminkin sekin huoli voitettu. Kyllä sinun olisi heti pitänyt panna puimaan ne kaurat myllyltä. Käytätä nyt itselle heti laarit täyteen. Hakalan kaurat saa panna sinne myllyn laariin ja käyttää niitä puintiaikana. Onpa kumma, ettei ole käytteitä. Käy sinäkin Juholalle puhumassa. Käytetään jauhoiksi rukiit 4 penniä ja ohrat 6 penniä kilolta sekä vetämisestä edes takaisin 1 penni. Pane Iisakki toiseksi, että käyttävät yötä päivää. Ja jos ottavat myllärit, seppä ja Iisakki vetääkseen ne jyvät ja jauhot niin annetaan 1/2 penniä ylimääräisenä ja hevosen osalle toinen puoli. Työnjohtajia oli tarjolla 4. Kaksi on käynyt luonani. Yksi semmoinen, joka on ollut Orismalassa ja sitten 6 vuotta työnjohtajana kahdella suurella tilalla. Palkka ei ole paha 3000 mk ja muona. Asuntokysymys vaan tekee nyt kiusaa. Toiset perheettömiä, vaan eivät miellytä, kun ei ole omintakeista toimintaa. Jyviä saat viedä vielä osuuskauppaan niin paljon, että tulee yhteensä 8080 kg niiden entisten kanssa Mehtälästä kaikki rukiit mitä on vielä tullut ja sitten kotoa rukiita ja Korpihaan ohria lisäksi ja ehkä noin 10 säkkiä Korpihaan kauroja. Otanko perheellisen vai perheettömän pehtoorin? Kun ei ole muuta kuin vaimon, niin kenties menisi vinttikamarissa. tai jos Hilda ja Nanni pantaisiin vinttikamariin, Iisakki uudelle puolelle tupaan ja pehtoorille laitettaisiin Iidan ja Iisakin kamari, joiden väliin siirrettäisiin ovi. Tämä on paras ehdotus eikä ole suuri asia. Sano sitten Heikki Knuutille, kun on vedetty jyvät, että tulee tarkastamaan pitääkö vielä vetää vai kannattavatko anomustani. Sano, että Mehtälästä on jyvät vedetty osuuskauppaan, ettei ole kuin vähän ohria ja kauroja, jotka jäävät puimatta. En ehdi enempää. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi.