Kirje 1919-10-5, Kotona
Rakkaimpani! Kirjoitan heti perääsi, sillä Samppa ja Jaakko pyytävät palvelutodistusta. He aikovat mennä Raaheen. Jaakko ainakin ainakin sinne veistotöihin vaan Samppaa en varmasti tiedä, mihin hän menee. Iisakki kuulemma menee veljensä luo. Onnin mukiaan. Ei minulle ole enää paha olla, vaikka ei ole tietoa uusista miehistä. Koitan vakaantua siihen, että ainahan joskus pitää tulla muutos. Iida sanoi, että kyllä se on kumma, kun koko kesän kukin on sortanut ja uhannut, ettei enää palvelijana eikä renkeinä olla ja kumminkin nyt oltaisiin. Onhan asialla sekin puoli, että paikkakunnalta meni niin paljon pois, vaan jospa nuo palaisivat, kun käyvät näkemässä miten sitä muualla ollaan. Kunpa olisimme saaneet vähän tukevamman miehen, vaan näin kait aloitetaan talvi. Kävin yrittämässä sitä Kiinalehto Ottoa, vaan hän oli ennättänyt ruveta Mehtälän Matille. Siis aina vain vasten. Se Eetun ero olikin Lempin tahdosta, siksi hän tietysti nauroi. Nyt ne ovat kaikki siellä mökissä. Uskon, että siellä käy meteli ja sota. Odotan mitä kaikesta lopuksi tulee. Jumala yksin tietää. Rukoilen hänen apuaan tässäkin asiassa. Siinä rauhallisessa uskossa paneudun pikku tyttösen viereen nukkumaan. On niin kaunis kuutamo ja ilma niin rauhallinen, vaikka päivällä niin myrskysi. Lähetä nyt heti todistukset, sillä pojat odottavat. Kaivaten omasi”