Kirje 1919-11-30, Helsinki
Rakkaimpani! ”Taas lienet kotona. Oli hyvä, että kävit lasten luona. Kyllä ne nyt menevät taas jouluun. Sitten on taas toiset tuumat ja tunteet, kun tulee uusi koti. Miltä se näytti? Minä olen yhä enempi saanut sen käsityksen, ettei se ollut hyvä kauppa. Mutta onhan nyt koti. Lapsilta sain myös kirjeen. Minusta tuntuu, että ne rupeavat menemään paremmin. Siskot surivat tosin Weikon huonoa onnea ja saamaansa onnettomuutta. Kävitkö johtajattaren luona? Kotioloista ei tunnut nyt tarvitsevan puhua, kun saatiin se työnjohtaja. Pidä vähän silmällä, ettei se jännitä liikaa jousta väen kanssa. Waikka alusta alkaen on kuri otettava. Jos on jotain kestämätöntä, niin on paras, kun ajoissa tulee ilmi. Koettakaa nyt laittaa se väki kenkään. Sampalle olisi siellä vintillä nurkkavarrella hyvät varret. Toivoselle myöskin tietysti tehdään. Ne annetaan joululahjana, kun ei ollut kaupassa puhetta. Minulle tehdään sitten viimeksi, jos on sopivaa värkkiä. Tehkää sen mukaan, kun puute painaa päälle. Lapsille pitäisi myös saada yhteen kyytiin. Lasten kengät ovat pohjattavat. Samoin sinun ja minun, jos niin pitkälle pääsette. Kintaita pitäisi myös leikata miehille. Myös Toivoselle. Miltä ne pojat rupeavat näyttämään. Jos ei ole tullut lunta, niin anna hakkailla niiden Mehtälässä ja kotisarassa. Kaikkia värkkiä tarvitaan. Tosin on pitkä kulkea Mehtälästä kotona, vaan pitäkööt hevosia mukana. Luulen Toivosen ottaneen huomaansa osoittamiani tehtäviä siellä. Ottakaa se Tähti kotiin Ransulta, sillä pelkään sen kuljailevan kelittömänä aikana. Parempi on, kun sekin hakkaa, kun ei ole keliä, sillä luultavasti hän on lannan saanut ajetuksi. Savenajoon ei Mehtälässä pääse ennen kuin tammikuulla siksi huonosti on ne pellot karhittu. Savirekien vuoksi olisi hyvä, että kotona se tilkku tulisi ajetuksi enne joulua. Mutta ilman lunta sitä ei voi tehdä. Jos pärjäätte siinä ilman kasakoita, niin olisi hyvä. ehkä siten, että Iisakki, Samppa ja Wäinö luovat ja kaksi poikaa on ajamassa. Toivonen ehkä loppujen kanssa saa heiniä ja ne kykäät kotiin. Mutta jos olette ottaneet apua, niin hyvä niinkin, sillä työtä on kyllä toisillekin. Ja eihän ole hyvä, että kelillä hevoset seisovat. Jos kumminkin niin hullusti on, ettei sinne Korpihaalle lumettomuuden vuoksi päässyt niin tuskin enää ensi viikolla viitsimme kasakkaa ottaa, sillä se pitäisi silloin jo pitää joulun pyhätkin eikä sitä viitsisi tehdä. Parhaiten Jaakko Mehtälälle sen suomme kauniin käytöksen takia. Kuulustele siis onko se kotosalla. Sillä Matillakin on ne kortit mahdollisesti seurana. Minusta tuntuu, että me otamme vielä sen Jaakon meille, kun on kerran johtoa työssä. Meillä on ensi kesänä kovin paljon töitä ja näin ei tarvitse olla tilissä alituisesti. Minulla on nyt suunnitelmia paljon päässä talon suhteen. Kerron niistä tavatessa. Älä odota nyt minulta joka päivä kirjeitä. Kumminkin minä ottaisin mahdollisimman usein.Yrjö Kallisen paperit olen tarkastanut. Kyllä hän on ollut johtaja kuilun partaalle asti. Wielä viime päivinäkin komennellut punakaartilaisia, jakanut kiväärejä ym. Siitäkin tavatessa. Pidä huolta, että Iida Sarja tulee ajoissa ennen joulua meille perheeseen, että saisit olla vähän löysemmällä. Tulee siihen monta silmää vahtaamaan sen Iidan emännyyttä. Ajattelen Markkua, Kalle ym. Tämä ei kuulunut asiaan. Syd. terveiset teille Kyöstiltäsi”