Kirje 1919-2-19, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Onpa se surkea, kun se Kertun umpisuoli rettelöi. Jos ei se asetu, niin paras on ottaa se pois. Se kuuluu olevan vaarattomimpia leikkauksia ja onnistuu Koposelta. Ei ole yhtään epäonnistunut Nivalassa ja hänellä on hyvä puukkomiehen maine, että voimme häneen luottaa, vaikka hän muuten on laisensa. Huomenna kirjoitan oikein pitkän kirjeen. Nyt en kerkeä. Eilen kirjoitin jo vähän töistä, joten pääsette eteenpäin.Janne ja Ransun täytynee ajaa savea haallekin, vaikka se ei ole oikein siinä kunnossa. Tämä ainoastaan heidän vuoksi. Siellä täytyy panna savea kolmeen riviin. Oikeinpa sinä nousit silmissäni, kun sanoit Maikille totuuden. Olisit voinut sanoa esimerkkejäkin mitä hän on Annille ym. puhunut ja kertoillut muiden hävyttömyyksiä. Ehkäpä hän nyt ajattelee asiaa. Jos ottaa uudestaan puheeksi, niin sano tyynesti miten minä valitin hänen muuttumista ja sen tähden en ole halunnut tunkeutua sinne, missä minua ei tahdota ymmärtää. Ja ellei ole selvillä niin sano esimerkkejä ja huomauta, että jos toisin olisimme menetelleet, niin se olisi teeskentelyä. Myös voit mainita, että hän on karttanut puhuakin minusta. Mene nyt pian sinne kylään, että näkee sinun asian ja rehellisyyden vuoksi sanoneen ja tee hänestä maalaisliittolainen ensi vaaleihin. Ei se kumminkaan ole hänessä lujassa. Hiihtoa ette saa jättää paitsi Kerttu, jolle ponnistus ei ole hyvä. Syd. terveiset teille kaikille Kyöstiltäsi”