Kirje 1919-2-23, Nivala

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Luulin ensin, etten saakaan kirjettä sinulta vaan sitten tuotiin. En ollenkaan tiennyt, että Juhola tuli pääkaupunkiin, olisinhan toki pannut hiukan sokeria ja pikkuleipiä mukaan.No niin olin Junttilassa häissä Wienon kanssa. Muutenhan sekin matka olisi mennyt, vaan tein semmoisen rötöksen, että apteekkarin ylistystä Hirvosesta aluepäällikkönä en kärsinyt. Sanoin esikunnan juoppoudesta ja apteekkari tahtoi tulistua, vaikka hänellä oli puolellaan Taanilan Kusti ja minä olin yksin. Sisar Hilda sanoi myöskin raittiuden puolesta. Ei ollut koskaan minulla aikomus tällaisesta puhua julkisuudessa tai kysymättä, vaan nyt se tuli. Ensin se minua haittasi, vaan olen koettanut unehuttaa koko asian.
Haapavedellä on välikäräjät, jossa on se Haapaperän roisojen työ esillä. Heti kuulustelun jälkeen pantiin 4 hulikaania rautoihin Ylikankaan poika, Hietapellon vävy ja kahta en muista. Ne vietiin Ouluun ja varsinaisissa talvikäräjissä tulee asia uudelleen esille. Tuntuu niin hyvälät, että jokukaan rikos tulee saamaan ansaittua rangaistusta
Täällä oli muka suojeluskunnalla juhla. Kirkossa ja sankarein haudalla pidettiin puheita. Simstet raukkakin koetti jotain sanoa. Alhovaara puhui niin lämpimästi. tuntuipa siltä, että kylläpä naiset alkavat mennä ohi miesten. Ja väärin on, että täällä aina nainen syrjäytetään. Niin se alkaa tuntua, että olisi sen Matti Ojan tilalle sopinut paremmin Alhovaara, vaan myöhästähän se on kun lauantaina pitää jo äänestää. Maija Pöyhönen tulee tiistaina Mattilaan pitämään esitelmää. Hän kuuluu kokoomukseen. Menen kuuntelemaan häntä. Hän kait vain puhuu naisten asiaa
Wai niin, että Tanskassa iloittiin siitä, että ensimmäinen itsenäisen Suomen valtionhoitaja on Ruotsalaista sukuperää. Jumala ohjatkoon Suomen kansalle oikein Suomalaisen miehen päämieheksi, että kansa todella tuntisi oman miehen olevan peräsimessä. Ja uskon, ettei Jumala jätä kansaamme vaan Hän herättää miehen. Se tuntuu nyt mahdottomalta, vaan kun rukoillen odotamme, niin varma on, ettei toivomme petä
Olen väsynyt ajattelemaan, että tämä kansa, joka niin äärettömästi on rappeutunut nousisi vielä ehjänä raittiina kansana, vaan onhan kirkkaampiakin hetkiä, jolloin voisi uskoa löytyvän hyvääkin. Jumala herätä! Pelasta Suomen kansa. Ota tämä kaitselmuksesi suojaan! Ota tämä kansaksesi. Woi että hyvyys ja rakkaus voittaisi. mutta kylvämmekö vihaa?. Olkaamme oikeudellisia ei vihan kylväjiä. Ymmärryksen sana tulkoon suustamme toisinkin ajattelevia kohtaan. Niin ajattelen kun sinua ajattelen. . Nytkin tänä sunnuntai-iltana olen näissä mietteissä. Lapset nukkuvat. Wieno ja Kerttu ovat ompeluseuran iltamassa. Wieno raukka on herkkä. Kerrtua ei ole lisäke nyt vaivannut, joten levollisempi olen.´
Täällä on 30 asteen pakkanen. Oikein ihmetyttää miten taas nuo miehet tarkenevat. Maanantaina aloitetaan savenajo Mehtälän haalla. Janne käydessään täällä sanoi, että oppimattomuus vähän vaivaa noita kotisaran ajajia. Kyllä me tällä viikolla saamme. Juhola tietysti on kertonut vähäisistä kuulumisistamme täällä, joten lopetan. Jumala sinua suojatkoon. Lämpöinen tervehdys omaltasi.
JK. Pistäydyn pikku Katrin viereen. Hän on lämmittänyt peitot hyväksi, haaveillen samalla, että ensi sunnuntaina olisit kotona. Mokko”