Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Täällä on aina vain tiukka talvi. Tiistaina viedään heiniä asemalle ja ne heinänsiemenet 5 säkkiä. Se karin irtiottaja tilitettiin pois, kun se meni arvannostoon. Luin Iisakille sinun järjestyksesi ja hänkin sanoi niin ajatelleensa. Ja kyllä se niin on, että liika vähän on hevosille yhden kerran siellä käydä, kun yhden aikaan tulevat kotiin. Ja menisihän se, kun tulisi miehiltä jotain tehdyksi, vaan kun ensimmäisenä päivänäkin olivat koko päivän toisella puolen. Seuraavana päivänä käskin I luokseni ja käskin seuloa heinänsiemenet ja heräsi hänkin sanomaan, että jauhot hevosilta on kaikki, niin pitää kaurojakin lajitella. Onhan se nyt mennyt paremmin. Ja kenties olis tämä minua vaivannut enemmän, vaan kun kuulin, että Jäntti on valtuutettu naulaamaan joka talon seinään sen 8-tuntisen työpäivälain, niin masennuin kelpolailla. Ei Jäntti kumminkaan ole aikonut naulata sitä talojen seinään.Suutari ei ole vielä tullut eikä niitä jauhoja ole viety. Turvepehkujakin on käsketty noutaa tällä viikolla kahdella hevosella. Mihin ne puretaan? Niitä suitsivarsia ja vielä jäi jouhiakin vähän. Sitähän piti kysyä, että lupasitko sinä sille neiti Isolalle heinänsiemeniä?
Katri käski sanomaan, että meille on tullut tuupeli. Hänet nimittäin piti puettaa myssy päähän ja lappu kaulaan, niin hän kuvitteli olevansa Tuupeli. Illalla kun menin nukkumaan, heräsi hän ja muisti samalla, mikä hän nyt on ja näytteli sitä osaa, kullanmurusemme.
Onko jo tietoa, jäätkö sinne. Jumala johtakoon teitä sovintoon. Tee kaikki työsi Jumalan edessä Suomen kansan onneksi. Kanna leiviskäsi häneen luottaen kansamme uhrialttarille. Näin hiljaisuudessa kuiskaa pieni kaipaava omasi”