Kirje 1919-5-4, Nivala
Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi! Mehtälään muutettiin perjantaina. Sinne vietiin 18 eläintä, nuoria 5, vasikoita 3, ja lypsäviä 10. Emme voineet toisin järjestää kun kaikki ovat lypsäviä tai pian poikivia ja vasikat ovat liian pieniä, kun maitoa ei tule kummaltakaan niin runsaasti, sillä kaikki ovat vähän lypsysiä. Nuoria laskiessa pikku navetasta tuli meille vahinko, sillä yksi nuorista katkaisi jalkansa aivan poikki. Nahasta se vain rieputti kiinni. Olin juuri tapahtumapaikalla. Täällä oli Junnukin vielä lihojen tähden, niin ne Iisakin kanssa sen heti lahtasivat. No kaikki muu meni onnellisesti muuttohommassa.Lauantaiaamuna tuli emäntätäti sairaaksi. Häneen pistää ja hartioista ottaa väliin kovasti ja rinnasta myös. Hilma kävi häntä katsomassa. Laitoimme hänelle kääreen, eikä hän pannut siitä vastaankaan. Nyt sunnuntaiaamuna, kun tätä kirjoitan, ei emännässä ole kuumetta, hiukan pistää vielä. Mutta ei hän ota mitään suuhunsa, ainoastaan viiniä, jota haemme apteekista ja vettä toisinaan hän ryyppää. Tänään koetamme hänelle lääkärin, jos hän suostuu siihen. Ei hän ole heikon näköinen, mutta sydän takoo kovasti. Luulen hänen pian toipuvan siitä.
Siitä Ainon meille tulosta keskustelin tyttöjen kanssa. He hyvin pelkäävät hänen äkäisyyttä. Sillä hän oli sairaalassa ollut hyvin äkäinen, monena aamuna nukkunut 8:aan, eikä ole saatu ylös. Kuulin, että sen Wille Sarliinin tyttö Hilma joutaisi palvelukseen, kun Aliisikin on kotona. Laitoin sinne sanan, että hän nyt heti tulisi käymään. Hän on rippikoulun käynyt ja vankka ihminen. Olisinhan palkka-asiassa niin mielellään kysynyt neuvoa, vaan ei taida enää keretä vastauksesi. Koeta kumminkin sanoa.
Täällä alkaa pian maa huutaa muokkaajaa. Tuntuu aivan siltä, että pitää olla ulkona, kun kaikki elpyy eloon ja niin paljon on kaikkialla työtä. Woi ollappa rivakka johto taas ruvetessa kylvöjä tekemään. Nostappas jalka hiukankaan sukkelammasti. Waan turha toivo ja haaveilu se on ja siihen täytyy alistua. Mihinkäs me herneen kylvämme, kun et ollut Iisakille sanonut.
Kysyit sitä minun asiaa. Sanoppas miten sinä toivoisit. Olen minäkin elänyt hyvin odottavana. Sanoppas olisitko iloinen, jos ilmoittaisin, että toivomme on toteutunut ja minä saan hommia vain rajoitetussa määrässä. Emäntätäti on taas terve. Aamulla, kun menin 1/2 5 kyökkiin, oli hän syömässä, siis kaikki hyvin. Huilu ei ole antanut vielä varsaa. Kyllä alkaa olla niin leveä, ettei kohta pääse kulkemaan. Tk 7 päivä jakaa ojalautakunta sen joelle menevän tien. Sairaalamme on viime vuonna tuonut tappiota 10.000 mk. Kunnan rakennus nousee vinhaa vauhtia, kun haapajärviset sitä lyövät. Samppa käski sanoa tupakan siemeniä pitää muistaa. Posti lähtee täältä kuuden aikaan, joten on kiire. Jumala suojatkoon sinua omasi”