Rakkaimpani! ”Kylläpä nyt oli äidin kirjeen sisässä lappuja. Kiitos niistä kaikista. Monta sanaa en vastaukseksi kerkeä saada. Hyvin voin ja olen pirteä. Miten lienee teidän voimien kanssa. Se täti ei paljon kestä ja juuri sellaisella tavalla ja taudilla hän ummistaa silmänsä. Isänsä kuoli myös näin.Herne kai täytyy panna pajan taka. Toivon, että saan pistäytyä kotona ensi pyhänä, vaikka ei se sinuun nähden ole onnellista aikaa. Wiikkoa myöhemmin olisi parempi. Muuten terveytesi suhteen on paras niin kuin se nyt on. Hoida vain itseäsi taidolla ja ota apua, että saat reippaasti liikkua ulkona.
Wieno kirjoitti reippaan kirjeen. Kyllä se hyvin menee. Uskon opettajien hänestä pitävän. Weikolle en ehdi nyt kirjoittaa. Käyköön hän nyt tutkinnossa, mutta minusta tuntuu, että maa työstää hänet kokonaan. Niin uhkuu hänestä työinto kovasti. Luulen, että panemme hänet Tolosen kouluun ja sitten kotiin äidille tueksi. Sitten Wieno ja Kerttu sopivat yhteen nykyiseen kamariin. Sen kesätytön palkasta en sano mitään. Maksa mitä vaativat. Myöskin ottaisin miehiä, jos olisi saatavana. Sano Weikolle, että kyllä se Riemu mahtuu aisoihin, kun panee. Menköön vain sillä Raudaskoskelle kuten olen sanonut ellei Kerttu vie Huiluaan näyttelyyn.. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”