Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Täällä on kaikki jo juhannuspuvussaan. Pihlajakin kukkii, että on aivan valkoisena, vaan sadetta taas odotamme. Vaan sitä ei tule ja ohrat näyttävät jäävän harvoiksi.Emäntä on heikompana, ei edes enää päässyt toisiin huoneisiin istumaan. Henkikin on ollut ahtaammalla, vaan annoin sitä morfiinilääkettä niin heti helpotti. Kyllä se on kumma, että emäntä rupesi kitumaan, ja minulla on semmoinen luulo, että hän kestää monta kuukautta, kun on hyvä ruokahalu.
Knuutin Heikiltä kuoli 15 päivä vanhin tyttö. Kesti keuhkotautia sairastaa kolme viikkoa. Tosin lääkäri ei tiennyt siitä kuin kaksi viikkoa, sillä se alkuun oli jotain keuhkotulehdusta. Siellä on surua. Ei Riemua ole vieläkään viety Saholle?, kun on pohjoinen tuuli kovin porottanut. Lauantaina aloitettiin auraamaa. Weikko on ollut ajamassa hevosia. Siitä ojan luonnista en osaa juuri mitään sanoa. Sampan ajan mittasimme, jonka hän päivässä sai 1:40 ja ateria ja se oja oli aivan ummessa. Iisakki on sanonut pojille, luokaa vain, kyllä isäntä maksaa, kun tulee kotiin. Täytyy jouduttaa postiin. Tule lauantaina kotiin, kun saunan edus on niin kaunis, kukkivain pihlajain peittämä. Jumala sinua suojatkoon. Lämpöinen tervehdys omaltasi”