Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi! Kirjoitimme kaikin sinulle nimipäivänäsi ja luulimme, että Heikki lähtee sinne lauantaina ja hän lähtikin vasta sunnuntaiaamuna. Riemu se antoi varsan nyt helluntaita vasten yöllä. Iisakki oli yhden aikaan käynyt ja Riemu oli näyttänyt näykkivän heiniä. Kolmen aikaan meni pikku Matti katsomaan, niin Riemu oli nuolemassa varsaansa. Tämä varsa on korkea hankura, vaan minusta on sillä pitkänpuoleinen pää. Weikko selittää enempi, sillä hän on niin tavattoman iloinen, kun kaikki meni hyvin ja tietysti kaikin olimme iloisia.9 p Tänä aamuna lähti sinne Helsinkiin Maliskylän opettajattaret saat tiesty? Marin vieraaksesi. On niin yksinäistä. Wieno ja Kerttu menivät kukkia hakemaan ja Weikko varsoja katselemaan, Kalervo, Kaino ja Katri ovat kartanolla leikkimässä. Emäntätäti nukkuu niin rauhassa, ettei ollenkaan näytä sairaalta. Ja minä istun yksin pöytäsi luona ja kirjoittelen. Tuulee niin ankarasti, että tuomen kukat valkoisena pyrynä tulee kartanolle. Ja pilvet niin vinhasti kulkevat uhaten milloin hyvänsä tipahuttaa virkistävää kastetta. Tuumailimme tässä Iisakin kanssa töistä. Iisakki tahtoi, että otetaan rahtihevoset viemään heiniä asemalle, mutta minusta tuntui tämä sopimattomalta, sanoin että eiköhän ne menen itsellä, kun pannaan viisi hevosta ja käydään kahdesti tällä viikolla. I sanoi, että on vähän miehiä, johon sanoin, että pannaan Samppa ja Jaakko niin Weikko ja Kalervo voi lähteä.” —
Nivala 11/6 vai 9? 19 Rakkaimpani! ”Sydämeni taas pamppailee. Eilen tulin niin iloisena Mehtälästä. En hitustakaan tiennyt, että Jannella oli jotain mielessä. Nyt tänä aamuna hän tulee Heikkilään aivan tulistuneen näköisenä. Minä tahdon olla erilläni talosta, en jaksa enää kärsiä, sillä kaikki hyökkää minun kimppuun. En oikein ymmärtänyt mitä sanoa. Kysyin loukkasinko, hän sanoi ei vaan Leppänen lähätti silmille ja Nannikin vehkeilee. Kysyin, mitä Nanni teki; maanantaina Nanni myöhästyi ruuan kanssa niin Uljas oli sanonut, että kello on jo 1/2 11 ja Nanni siihen, että se kello ei tiedä mistään, josta Janne suuttui. Ja kyllä siinä oli muutakin. Hän vähästyi palkkaankin ja voi miten monta juttua siinä oli. Woi miten tuntui kaikki kummalta, kun muistin ne kylvöt Mehtälässä, niin minua harmitti, kun mies johon olemme luottaneet, sanelee noin. Koetin häntä tyynnyttää, mutta eihän se luonnistunut. Kumminkin pyynnöstäni hän aikoi olla niin kauan, kun sinä tulet kotiin.
Sitten tämä kotiolo. Ainoastaan pikku Matti on vapaana vetämässä eloja ja on niin kaunis ilma. Olen väsähtänyt. En mitenkään jaksa enempää. Pyysin Samppaa riihi-iltoina palkkaa vastaan rupeaman kokoamaan viljaa. Sillä he ovat jo kolmen aikaan saunanneetkin. Samppa aikoo lähteä. Tuoppas hänelle tupakkaa, sillä täällä sitä ei ole. Tämmöistä tämä elämä nyt on, vaan en minä ollenkaan masennu, vaikka äsken niin sanoin, sillä uskon kaiken pian tasaantuvan, kun jaksaa päästä pahimman sivu ja sinä kävisit meitä täällä tyynnyttämässä. Uskon, että kaikella on tarkoitus kasvattaa meitä parempaa elämää varten. Nämät taistelut kyllä ovat maallisia, mutta niillä meitä karaistaan ja nostetaan. Jumala kääntää kaiken hyväksi. Hänen korkeassa johdossaan me kuljemme.
Illalla oli niin kaunis kuutamo. Tuntuu, kun en koskaan näin lyhyen poissaolon ajalla olisi kaivannut niin kuin nyt. Näin unessa Konttoristin tulevan tapaamaan tyttöään. Huomasin herätessäni sen olevan nukkumatin vehkeitä ja hyppäsin ylös. Siihen unehtui koko asia.
Emäntä voipi hyvin, syöpi ja nukkuu vaan voimia ei tule. Nukumme Katrin kanssa hänen kamarissaan. Useinkaan emme tarvitse herätä koko yönä. Ja päivisin hän myöskin on unen horroksessa, jos milloin sinne menee.
Näitä heiniä joita vietiin oli 2098 kg. Pyysin Willen hoitamaan raha-asiat ja loppu pankkiin. Kun tulet juhannukseksi kotiin, saatko olla meidän juhlissamme? Lopetan nyt, Olen tätä kirjoittanut aina kun olen saanut rauhan. Jumala siunatkoon sinua. lämpöinen tervehdys omaltasi”