Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Sade on hidastanut Mehtälän heinätöitä. Keskiviikkona lähti Heikkilän väki puolen päivän aikaan Mehtälään ja minä tietysti mukana, kun Junnu ei lähtenyt vaan tahtoi jäädä järjestelemään täällä. Menin sen vuoksi, kun tuli sitä vierasta ainesta niin paljon mukaan, ettei mitään sopimatonta tulisi tehdyksi. Ehdin edelle, niin että Jannen kanssa otimme väen vastaan ja uuden suon suulla järjestettiin kullekin heti työtä. Siellä oli paljon luokoa, sillä niille polosille oli satanut tiistainakin, etteivät voineet muuta heinille tehdä kuin iltarupeamalla napittaa. Keskiviikkona saatiin sitten uusi suo ja osa siitä talojen väliltä vainiolta. Torstaita vasten yön satoi niin kamalasti, että oli suuret lammikot ja päivällä oli niin äärettömän kylmä tuuli ja pilvessä, joten heinä ei kuivunut. Perjantaina oli kaunis ilma tosin pilvet aina kiirehtivät ja uhkasivat kastella. Siellä keskirupiamalla tulivat kaikki Mehtälän kotivainiot heinistä puhtaaksi. Olipa niin mukava katsella, kun väki oli oikein reipasta, aivan kuin sinun läsnä ollessasi. Iltarupiamalla menimme Takanevalle napittamaan, sillä ripisteli taas vähän vettä, ettei heinille muuta voinut. On meillä aika suuri väki 42 henkeä päivällä. Olen pannut tytöt niin vähäksi kotona, että vain Iida ja Olga kulkevat kotona ja toiset saavat olla siellä yökunnissa. Pylkön Jaakko tuli keskiviikko aamuna ja sanoi, ettei hän ollut terveenä, hän raukka. Lauantaiaamu, ilma näyttää poudalta. Saisimme paljon kokoon Takanevalla, jos vain ilma pysyisi poutana. Jumala suojatkoon Sinua. Hän johtakoon valtion purttamme oikeaan. Kaipauksella omasi. Emäntä on hiukan heikompi. Käski sanoa, ettei parannu”