Kirje 1919-9-7, Nivala

Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Täällä ei ole satanut sitten kuin keskiviikkoaamuna vähäsen ja on ollut niin äärettömän lämmin ja kaunis ilma. Junnu ei ole ollut koko viikolla, sillä häntä se kuume vainoaa. Maanantaina hän oli arvellut jo kykenevänsä tänne tulemaan. Myllyssä on uusi turbiini paikoillaan. Nyt kun se saadaan kuntoon, niin ruvetaan heti puimaan siis ensi viikolla. Kyllä tämä uusi turbiini oli pieni sen entisen rinnalla, vaan tämä oli taasen korkeampi tai paksumpi. Se vanha turbiini otettiin sieltä palasina, sillä se oli aivan laho ja niin suuri, että olisi vaikea ollut ottaa kokonaisena. Olihan siinä suuren kiekon ympärillä monet rekiraudat siis jotain muistojakin siitä suuren vahingon tekijästä. Tähän sillankorvan myllyyn tuli uudet kivet, käytetyt kylläkin.Olen Maijan pyytänyt yhdeksi riihimieheksi. Olga menisi mielellään Sampan toveriksi ja täytyy niille nyt aluksi panna kolmanneksi Esteri. Ja tähän kotiluuvaan täytyykö panna Jaakko ja Maiju.
Woi miten kaipaan sinua taaskin. Ja jos tapaat konttoristia niin kerro tummatukkaiselta tytöltä tervehdys ja pari kertaa suudelma, joka on jäänyt saamatta. Kyllä se lasten asunto on sietämätön. En usko, että ne siellä viihtyvät ja se haittaa suuresti koulutyötäkin. Minusta aivan tuntuu, että isän pitäis siellä käydä Oulussa ja muuttaa asuntoa. Ja jos arvelemme omaa taloutta niin Lempin vuoksi olisi se pian toimitettava, sillä Lempi aikoo Waasaan, ei kiellä Ouluun lähtöä, jos me sinne häntä vaadimme. Wieno kirjoittaa melkein joka päivä kotiin, vaan Weikko ja Kerttu eivät jaksa oikein hyvin vielä siellä suhtautua, joten he eivät jaksa kirjoittaakaan kuin muutaman sanan.. Lupasitko sinä Laurilan syöttää meidän joen, sillä kun pojat kävivät panemassa pakkioita? niin siellä oli Laurilan paimenpoika nukkumassa meidän suovan kylessä ja sanonut, että emäntä on käskenyt siinä meidän niityllä paimentaa. Ja niin se niitty olikin syötetty, ettei meidän tarvitse sinne viedä lehmiä. Kyllä se syöttö oli paha, sillä meiltä loppuu syötöt täällä kotona. Olisihan sielläkin jonkin päivän lehmät eläneet. Saimme juuri sähkövalon, vaan en vielä ottanut kuin 5 lamppua, sillä nyt meidän täytyykin ottaa uudet lamput, kun sähkövirta tuleekin suurempi. Entiset olivat 100 voltin ja nyt pitää olla 220 voltin, siis kaikki entiset lamput tulevat kelvottomiksi. Nyt on sunnuntai-ilta kun tätä kirjoitan. Lapset nukkuvat ja Iida lukee välikamarissa. Woi, kun olisit nyt kotona, olisi oikein hyvänä. Minulla on nyt niin paljon ikävämpi, kun on koululaisia niin vähän. Jumala johtaa kaiken. On niin turvallista niin sanoa ja uskoa. Hän Korkein sinua suojelkoon ja varjelkoon. Kaipaava omasi”