Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Minua niin suututtaa, että lähetin sen toisen kappaleen ilman Olkkosen nimikirjoitusta. Kun vein sen testamentin ja pesänkirjoituspaperin isälle niin hän vaati sinulta valtakirjaa. Jennyltä sain ja lähetä sinä suoraan isälle Haapavedelle, sillä se oli tänään 18p lehdessä. Ja pesänkirjoitusta olisikin pitänyt olla kaksi kappaletta sinne käräjille vaan Eemeli sanoi, ettei niillä olekaan kiirettä, joten ne voivat jäädä syksyyn siis syyskäräjille.Mitä tuumaat, kun heiniä vietiin Ylivieskaan niin vaunuihin ei ollut mahtunutkaan täyttä 5000 kg. Ja niitä loppuja ei saatu myydyksi vaan piti heittää ulos Stenbäcikin riihen tykö. Eivät kuulu maksavan kuin 40 p paraista heinistä ja meidän miehiltä ei oltu otettu ollenkaan. Niistä ladoista kotisuolta, jotka määräsit paalitettavaksi on nyt paalitettu kaikki heinät. Jatketaanko paalitusta. Kaikki menee täällä samaa menoa.
Wäinöä ei näy ei kuulu. Kyllä se toisinaan masentaa tuo suuri talous, vaan nyt se tapahtuu harvemmin, kun on niin hyvä työnjohtaja. En oikein muista mitä kirjoittaisin, vaikka minulla olikin paljon kirjoittamista. Jätän sen toiseen kertaan. Täällä Junttikankaalla oli lauantaina kahden aikaan palanut Pekkalan talo. Vähän oli saatu pelastetuksi. Aina niin pelottaa, kun tämmöistä tapahtuu. Jumala varjelkoon kotimme. Nyt tänä sunnuntai-iltana saimme sähkövalon. Tuntuu sekin niin mukavalta. Menen nukkumaan. Kirjoitin juuri lapsillekin. Hyvää yötä. Jumala Sinua suojatkoon”