Kirje 1920-1-7, Helsinki
Rakkaimpani! ”Matkani sujui hyvin. Weikolta kuulit sen odottamattoman uutisen, että ministeri Luopajärvi on viime lauantai-iltana kuollut kotonaan. Hän oli mennyt saunaan ja saanut siellä sydänkohtauksen. Niin vähän me tiedämme eteemme. Weikko lienee myös sanonut, että tilasin rautatievaunun lehmän ym. kuljetusta varten 13 päiväksi. Otin selkoa tavarajunien kulusta ja sain tietää niitä menevän kaksi vuorokaudessa. Ensimmäinen on asemalla kello 1 päivällä. Siihen päästessä pitäisi olla lastattuna kello 12 päivällä. Tähän joutuminen lehmän ja heinien kanssa on jotenkin vaikeaa. Mutta pahinta on, että se tulee Ouluun kello 9 tienoilla illalla, jolloin purkaus ja lehmän kuljetus kaupungilla olisi oudoille vaikeaa. Lisäksi tällä junalla ei ole aikataulua, että se voi viipyä pitempäänkin. Toinen juna lähtee 1.06 yöllä. Siihen on lastattava ennen kello 6 illalla, mutta luultavasti saisi myöhemminkin lehmän panna, jos sopii. Tämä tulee Ouluun 8:40. Mielestäni olisi tätä junaa käytettävä. Silloin voisi päivällä lähteä kotoa lehmän kanssa, yhdessä lapsia vievän hevosen kanssa. Samoin joutuisivat heinien viejät, kun lähtevät aamulla. Lapset menevät siinä junassa, joka on kello 4 iltapäivällä 13 pv asemalla ja ovat siis 14 pv kello 8:40 hevosten kanssa vastassa Iidaa asemalla. Silloin näkee ja voi toimia. Ainoa ikävyys on, että Iidan täytyy yöllä lehmän kanssa matkustaa. Mutta sittenkin on se pienempi hankaluus. Pitää panna kaksi tai kolme kynttilää mukaan niin on yhtä valoisaa kuin päivällä, sillä pimeässä vaunussa täytyisi silloinkin pitää kynttilässä tulta. Tiedusta telefoonilla maanantaina onko vaunu, vaikka pidänkin sitä varmana. Sitten tiistaiaamuna 5 hevosta matkaan. Yhteen lehmä ym., kahteen lapset ja Iida tavaroineen ja kahdelle heinäpaalia. Jos kahta kuormaa ei mene heiniä siihen, niin lupaa työnjohtajan myydä ylijäämä Ylivieskassa kauppiaille. Ei näet käy paneminen heiniä muuta kuin 1/2 vaunua, että jää molemmat ovet vapaiksi, kun Ylivieskassa pannaan toisesta ovesta ja Oulussa otetaan toisesta. Iidalle on annettava vaikka Weikon kello taskuun, että näkee, milloin juna lähenee Oulua. Myös on miesten neuvottava ovien avaaminen. Siihen vaunuun voi myös panna astiat, ruokatavarat, lehmän jauhot, sukset, rukin ym .semmoiset tavarat, mitä lapset ei vie mennessään. Oulussa on odotettava niin kauan, kun laittavat vaunun lastaussillan viereen. Iida voi aukaista jo ennen vaununsa ovea, että lapset näkevät, mikä vaunu se on ja saavat puhutella Iidaa ja voivat seurata tuoko ne vaunun tavaramakasiinin luo vai Löydynsuon lastaussillalle, joka on ulompana. E.J. Lipposelle saisitte kirjoittaa, milloin lapset tulevat ja kehottaa häntä noutamaan vaatteet Wuotilasta, että saavat nukkua omissa sängyissä. Näin luulen antaneeni kyllin tarkat ohjeet muuttoa varten. Enempää en ehdikään.J.K. Tee sopimus Iidan kanssa. Olisi hyvä, jos se itse määräisi. Ellei, niin lupaa 2 kengät ja 750 mk. Mutta jos tahtoo enempi, niin on annettava. Syksyllä menosta ei nyt sovita, sillä siinä on monta suhdetta mm. sinun terveys, sillä jos se heikkenee, niin olisi hän välttämätön kotona. Koeta koko vuodeksi Sama”