Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Ei rakas Kyösti me ole saatu tällä pumpulla niin paljon vettä, kuin sinä arvelet. Tuskin on ollut sn verran, että tuli navettaan ei tietenkään kahta korttelia paksummasti ja tuskin sitäkään. Tosin tehtiin tulppo sinne säiliön sisälle, kun meinasimme saada vettä säiliöön pumpatuksi, vaan kun se ei menestynytkään. Tänään avattiin varovasti niiden kirhujen? juuri tarkastettavaksi, vaan miehet eivät löytäneet vikaa Huippula niihin luettuna. Sitten etsittiin vikaa jokipäästä. Sieltä löytyi yksi vika juuri sen suuren koivun kohdalta puutarhan puolelta. Se karvi oli laho, vaan Huippula sanoi, että se kyllä menee, kun valetaan sementtiä siihen. Sieltä tuli oikein vettäkin ja turisi, kun moottori pyöritti pumppua.On niin somasta, kun ei saatu miehiä lisää. Se Erkki Rautaoja oli mennyt Wihantiin ja Tohveri oli ikkunoita tekemässä. Ei se Pikkarainenkaan tullut eikä seppä. Työnjohtaja on haluton laskemaan sitä sementtiä, vaan se täytyy nyt samalla alkaa heti. Ei se Niemi tehnyt laskemisia kun sinä lähdit ja tämäkin minua ensin niin vaivasi vaan minkäpä sille teki. Olen odottanut, että Niemi tulisi päättämään, vaan odotus on turha.
Tiistaiaamu. Yöllä on satanut ja nyt on niin paksussa pilvessä, ettei tahdo nähdä mitään, sillä aamuisin eivät vaan vielä sähkövaloja, niin on ikävää sokostelemista aamuisin. Wirtsa on tyhjennetty kartanon puolimmaisesta kellarista ja nyt illalla siirrettiin pumppu sikalan päähän. Minä olisin tahtonut sinne päähän, joka puretaan, vaan Toivonen ajatteli, että tien märkyyden vuoksi on sieltä vedettävä ensin. Pikku Matti on sitä vetänyt ahkerasti, vaan kyllä sitä mutaa jää paljon, jota ei pumppu vedä. Toivonen miettii, miten se saataisiin tunkioon. Tänään soitan taas Soinille siitä Pikkaraisesta, vaan uskon kumminkin sen tänään tulevan. Taas on kiire postiin. En jouda pakisemaan enempää. Kaipaava tervehdys omaltasi”