Kirje 1920-10-20, Kotona
Rakkaimpani! ”Muurari tulee torstaiaamuna, se August, josta puhuin. Hän on määrännyt heti palkankin 22 mk päivä. Sitten myllyltä emme ole saaneet vielä niitä puita, joita olisimme tarvinneet, vaan miehet ovat lyöneet tiukasti vasikkakarsinoita. Iisakki ja Hietala oikasivat pumpun, vaan vettä ei ruvennut tulemaan, joten kaivettiin lahoja ainakin karvien kohdalta. Se karvi, joka on ensimmäinen jo korjatuista karveista navettaan päin, on oikein pahasti laho, joten ei tukkiminen auta, vaan täytyy kaivaa kaikki ylös ja panna rautaröörit. Se on suuri työ, vaan se täytyy tehdä nyt. Samppa on kaivanut puolelta päivin ja Wäinökin, mutta jos pystyy kyntöön, niin pitää tähän röörin kaivuuseen saada muita miehiä. Ei siinä kumminkaan mene enää päivääkään kahdelta mieheltä ennen kuin röörit ovat näkösällä. Oli tämä kiusallinen paikka, sillä täytyyhän vanhan navetan pumpusta ottaa sieltä kaivosta se alaventtiili, josta kerroit eikä tule silloin vettä lehmille vaan täytyy juottaa joelta. Ei taida voida muuttaa Mehtälästä, sillä tuntuu yhä pahemmin vielä tulevan esteitä tähän hommaan. Koetamme kuitenkin kaikkemme, että saataisiin niin tehdyksi, kun yhdessä suunnittelimme.Eläinlääkäri tulee tänne vasta kuukauden päästä. Kunpa tuon yhden sian saisimme vähemmäksi syömästä. Karjanmyyntiosuuskunta maksaa 16 mk kilolta. Kirjoita heti tästä. On niin taas hatialla elämä, että olisit hyvin tarpeeseen kotona, vaan onpa hyviä miehiä meillä, joten en saa nurrata. Iisakki vei jyviä myllyyn, että saataisiin lahtijauhoja ja tänään jauhatti yhden säkin ja huomenna toisen, niin tulemme toimeen. Pirttiperästä noudettiin tiiliä 215 kpl. Pikku pojat ovat rapanneet tiiliä ja järjestäneet siihen välihuoneeseen. Heinäsuovakin ajettiin kotiin ja siinä olivat heinät pysyneet oikein hyvinä. Hyvää yötä käyn nukkumaan.”