Kirje 1920-11-10, Helsinki

Rakkaimpani! Kylläpä sinua nyt koetellaan monilla kärsimyksillä. Luulen kumminkin nyt jo löysääntyneen. Täysikasvuisille miehille, joiden kunnosta saatte selvää voitte maksaa 3000 markkaa. Mutta kyllä pitäisi jo silloin saada todisteita kunnosta. Ehkä se Pääkön sepän vanhin poika tulisi myös sillä. Se on tavattoman vankka mies. Toinen poika on veltto. Kun nyt ei Toivonen hermostuis. Antaa mennä Sampan Haukiputaalle. Ja jos Iisakki kiukkuilee niin pysymme kai Heikkilässä ilman häntäkin. Minua on sen käytös neuvottelujen aikana loukannut.”Helsinki 11/11 20 Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Eilen lähetin uusia ohjeita vesisäiliötä varten. Nyt koetan vielä saada professori Hirnin käsiini, joka on seresitin? asiantuntija. Soitin jo kahdesti vaan en tavannut.
Kaurajauhoiksi käytetään nyt toistaiseksi kuumenneita kaurajauhoja sieltä jauhoaitan päältä, vaan ennen sitä kaikki myllyltä, sillä luulen siellä olevan. Sitten pitäisi Joen ja Takanevan kaurat karjalle, koska ne kypsyivät epätasaisesti. Jos oma mylly rupeaa pyörimään, niin käytetään niitä huonoja ohria sieltä Muhjalan tuvan lattialta hevosille ja kauroja lehmille. Se on eduksi molemmille. Siis eri laariin käytetään hevosille ja lehmille. Kun syksy on oikkunen niin ajata heti kaurat joelta myllylle, että saa puida, jos sattuu satamaan. Oli vahinko, ettei niitä jo noudettu. Käske miesten ajaa takimmaisen luuvan kautta sitä pappilan vanhaa tietä, niin ei tarvitse Knuutilaisten kujaa kulkea. Silloin ei tarvitse myöskään avata Tammalan aitaa, josta Knuutilaiset pakkaavat pitämään lannanajotietä. Mutta kun sinä sanoit niiden laarien olevan tyhjinä vanhoista kauroista, niin otata työnjohtajalla pois ne ohrat tuvan lattialta, sillä minusta ne ovat liian avarassa paikassa. Sitten sen kamarin oven saisi lyödä kovasti poikkilaudalla, niinettä se ulettuisi oven ja ikkunoiden yli sama lauta. Käy Jaskan kanssa siellä niin näet. Jos keliä ei ole niin hevosille ei tehdä apetta, mutta lehmille pitäisi saada, sillä niiden ruokinta pitäisi olla yhtenästä ja vakaata. Sano karjakolle, että vaatii miehiltä aina olkia, eri lajia olevia heiniä, alusrehuja ja silppuja. Itse näet onko syytä hänelle säästäväisyydestä puhua. Uskon heinien käyttöön tulleen muutoksen. Käske tyttöjen noutaa niitä vanhoja ruumenia luuvalta, niin näkee kelpaako lehmille. Ellei niin täytyy käyttää alusrehuksi, vaikka minusta se on mahdotonta. Koettakaa ruumenien syöttö saada tehokkaaksi ja säännölliseksi. Ruumenia on paljon Mehtälässä myös, vaan luonnollisesti ajetaan vasta talvella. Tätä varten on tehtävä häkki. Puhuin prof. Hirnin kanssa tuosta seresistä, vaan ei hän tuntenut sitä. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”