Kirje 1920-11-27, Helsinki
Rakkaimpani! ”Tänään lähetin maksuun Oulun talosta 14.000 mk. Siihen menivät kaikki rahani ja nyt ovat tulleet ne ulkomaalaiset tutkimaan tänne Ahvenanmaan asiaa ja minun täytyy pitää niille ja osalle eduskuntaa illalliset, mutta kyllä minä täällä niistä selviän.Wai nyt on kaivo jo täysi. Tämä on nähtävästi melkein kokonaan vettä, jonka estämiseksi käskin vetää saven. Nyt täytyy sitä pumpata sieltä pois ja tehdä se minkä olen monesti määrännyt, eikä siinä tarvitse Toivosen järkeillä yhtään. Savi painuu kyllä pohjaan eikä sitä tarvitse kenenkään juntata, eikä se ole mahdollistakaan, mutta jos se on täynnä, niin kyllä sen tyhjentäminen on melkein ylivoimainen, mutta se on sittenkin tehtävä. Aluksi on pantava yksi mies pumppaamaan sitä vettä sinne navetan kellariin, jossa on paljon kusta ja moskaa. Tähän sekotettuna saa se arvoa. Toinen mies hevosen kanssa ajamaan sitä kedoille, ja jos sillä on arvoa, niin myös luuvan taka Korpivainioon heti tien taka. Sitten kun saadaan sitä vähemmäksi niin otetaan rööri pois sieltä kaivosta sitä mutkaa myöten ja vedetään savi ja sitten lyhennetään rööriä noin 2 1/2 metriä, jonka jälkeen pumpataan pois vettä ehkä suoraan maantien raviin jos ei ole arvoa, mutta jos on arvoa niin pellolle. Siihen pumppuun vois silloin tehdä pitemmän nostoputken, joten saa sillä suoraan ränniin ehkä läpi seinän. Kun tulisitte toimeen siksi kunnes tulen. Työtä tästä nyt on vaan se on kestettävä, kun on joutunut tälle tolalle. Putki on saatava pois ennen kuin savia pannaan. (loppu valottunutta) Syd. terveiset Kyöstiltäsi”