Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi. Minä kirjoitin kirjeen eilen Ouluun Kallion perheelle. Arvelin, että silloin aukaisevat sen lapset, jos sinä kerkiät lähteä. Mitään muuta tärkeää siinä ei ollut kuin ankara varoitus, ettet lähde kotiin heinämiesten kyydillä. Toivon, ettei työnjohtaja olekaan tähän tyytynyt, vaan järjestänyt asian toisin. Ja jos nyt olet sen tehnyt, niin muista ettet uusi tätä tapaa. Sinulla ei ole varaa leikitellä terveytesi kanssa. Sitä paitsi olisit joutunut odottamaan Ylivieskassa miehiä.Wetäkööt vain hiekkaa järven takaa, jos se on tiilihiekaksi hyvää. Walkoinen hiekka on hyvää, sillä se on puhdasta. Se olisi myös sementtityössä silityshiekkana hyvää, jos vain on puhdasta. Ajakoot nyt hiekkaa yhteen kyytiin niin paljon kuin tarvitsemme. Sitten taas ryhdytään toisiin toimiin. Kirjoitan pian sahapuiden hakkuusta ym. metsätöistä. Minä kirjoitin sinne Ouluun heinien tulosta ja kysyin eikö saisi heti lähettää loputkin. Ilmoitan kun saan tiedon. Ilmoittakaa minulle tieto heinien painosta.
Hallituskysymys on vielä rempallaan. On tullut vähän erimieltä edistysmielistenkin kanssa. Ryhmä olisi tahtonut minut rahaministeriksi, mutta sehän on sula mahdottomuus minunkin kannalta ja edistysmieliset pelkäävät myös minun laajempaa vaikutusta. Olen tuuminut ostaa sinne kotiin kassakaapin, vaikka se nykyään on kovin kallis, mutta tulipalo on niin hirmuinen vieras, että hyvä on varata. Warkaita en niinkään pelkää. Sydämelliset terveiset täältä Kyöstiltäsi”