Rakkaimpani! ”Tulin juuri saunasta. Istun sairaan Kalervomme vuoteen vieressä. Tänä lauantaiaamuna nousi Kalervoon kuume 39,5. Hän on niin äärettömän heikon näköinen. Kutsuttiin lääkäri. Hän pelkäsi, jos hänessä on tuberkelinen vatsatauti. Minun on niin paha olla, taas on hän kovin kipeä. Koetin panna vatsalle kääreen, vaikka lääkäri ei sitä määrännyt helpottaakseni kipua. Nyt hän vaipuu uneen. Päivällä hän nukkuikin 4 tuntia sen jälkeen, kun lääkäri kävi. Saimme kahdenlaista lääkettä, joita pitää ottaa kahdesti päivässä. Valvoimme viime yönä, kun odotimme miehiä asemalta heinän viennistä, sillä ne poloset viipyivät niin kovin kauan, kun oli äärettömän kova pyry ja koko perjantaipäivän aivan yöhön saakka. Kotiin tulivat miehet vasta kahta käydessä. Ja lunta meillä on aivan tarpeeksi. Sähkövaloja meillä ei nyt ole, sillä dynamo on voimaton vetämään.Siellä meidän myllyssä on se moottori laitettuna, joten ei ole hommattu sinne muita voimavehkeitä. Kivimäen Heikki oli antanut luvan työnjohtajalle heiltä ottaa eläimille kauroja ja kävikin noutamassa 400 kg. Maksamme heti kun saamme oljista. Paneudun nukkumaan. Minua niin väsyttää. Jumala suojatkoon sinua.
Aamulla. Yö on kulunut melko rauhallisesti. Kahdentoista aikaan Kalervo valitti vatsaansa kipeäksi. Annoin hänelle lääkettä vaan hän heti oksensi sen pois ja ylönanti oli melkoisesti kovaa, joten hän väsyi vaan sanoi sen helpottavan. Sitten hän nukkui hyvin. Juuri nyt hän heräsi ja kysyi onko ilta vai aamu. Sanoin vähän yli neljän ja taas hän nukkui. Tuntuu elämä niin hämärältä vaan Isä taivaassa on luonamme. Hän kaitsee meitä. Kainoonkin tuli sikotauti, mutta se on hyvin lievää, sillä se otettiin heti alussa kiinni enkä ole laskenut häntä ollenkaan ylös ennen kuin hän näyttää reippaalta ja ulkona olon olen kokonaan kieltänyt. Katri on iloinen ja reipas ja koettaa auttaa äitiä ja Hakkihan on hänelle toverina pitämässä hauskaa. Kalervo heräsi vatsakipuihin. Menen laittamaan käärettä. Jumala kanssamme kaikessa. Kaipaava omasi”