Rakkaimpani! ”Kyllä sain surullisen kirjeen sinulta eilen illalla. en ehtinyt siihen vastata ja nyt oli jo kirjeesi tänään lohduttavampi. Minä toivon, ettei tauti rakkaassa pojassamme olekaan sitä miksi lääkäri sitä arveli. Kun saadaan kuume pois, niin tuodaan Kalervo tänne tutkittavaksi ja koetetaan tuon pahan juuret poistaa, jos ihmistaidolla on mahdollista. Minä tulen, jos suinkin mahdollista ensi pyhänä kotiin. Älä kumminkaan hevosta tämän kirjeen nojalla lähetä, sillä meillä on kaikki asiat sevon.Woi olla mahdollista myöskin, etten enää ensi sunnuntaina ole ministeri. Tänään oli eduskunnan edessä ikävä kohtaus Alkiolla ja pääministerillä. Se vie hallituksen hajalle, sillä minun täytyy seurata Alkiota. Hän on asiallisesti oikeassa, vaikka olisi tullut esiintyä vähän toisin.
Jos siellä asiat kehittyy, niin että sinun on lähdettävä Kalervon kanssa tänne niin sähkötä tulostasi heti, sillä on mahdollista, että perjantai-iltana lähden. Kumminkin voi lopettajaiset jäädä lauantaihin, jolloin en pääse tulemaan. Uudet valtiopäivät alkavat maanantaina. Mutta jos pääsen hallituksesta eroon, niin voin tulla ensi viikolla. Ja muuksi en usko asian kehittyvän. Niin tulee taas entinen ministeri. Mutta vanha elinkeino on jäljellä kunhan pääsisin kotiin. Tästä W kohtauksesta tehdään suuri numero vaan älä siitä hermostu. Minä olen uskollinen toverilleni, vaikka mitä seuraisi. Sydämelliset terveiset. Sano Kalervolle, että pian pääsee Helsinkiin, jossa tutkitaan, mikä siellä vatsassa on. Woimia ja reipasta mieltä toivotan sinulle koettelemuksissasi”