Rakkaimpani! On lauantai-ilta. Lapset nukkuvat. Tulen juuri navetasta vastaan ottamasta karjan lisää, joka olikin takaperin, mutta kaikki menikin hyvin. Nyt kun olisit kotona, niin ei olisi neiti Suveakaan täällä häiritsemässä meidän ihanaa antaumuksen rauhaa. Miehet tulivat nyt Ylivieskasta heinän viennistä ja saivat Konsulille heinät menemään. Ne paalit, jotka olivat siellä jäännöksinä, olivat pilaantuneet ja sittenkin panivat. Waan luultavaa on, että sisällä ovat hyvin, joten ne omalle lehmälle voi ottaa. Wiitasalo ei huoli hajaheinistä, sillä kertoivat hänelle tulleen 5 vaunulastia takaisin. Paalitetut heinät meinaamme maanantaina viedä, kun on hyvä keli. Jaakko ei ole ollut vielä hakkuutöissä, sillä on ollut surkeat ilmat.Wienolta sain kirjeen, jossa hän kertoi, että heillä oli näiden seurojen aikana 9 henkeä vieraana. En ymmärrä, miten ne ovat mahtuneet nukkumaan, sillä he ovat olleet 4 yötä. On siellä ollut Mantilan Martta poikineen. Idan isä ja joku Idan tuttu, muut olivat olleet Ylivieskasta, Erkki- setäkin, jota Wieno moitti, ettei hän yhtään muistanut kaupunkiin lähtöään. Luulen, että tämä on ollut surkeaa, kun nyt ei olisi vakavampia seurauksia. Kalervo täällä kotona on oikein reipas, nälkäkin on ja kipuja ei ole ollut koko viikolla. Nyt viime yönä hän tuskaili, mutta emme panneet käärettäkään ja nyt hän nukkuu.
Illalla kun rupesin tätä kirjoittamaan, tuli minulle kylmä niin menin Katrin viereen lämmittelemään ja heräsinkin vasta aamulla. Täytyy nyt jouduttaa tätä postiin. Jumala sinua suojatkoon. Tuntuu niin hyvältä, kun et ole remmissä, sillä antaapa asiain kehittyä ja mikä onkaan kansamme kohtalo. Jumala yksin tietää. Minun on niin hyvä olla, kun tiedän sinun uskovan, että me olemme vain ase hänen kädessään ja kun aina muistaisimme olla hänen lähettiläitään, uskollisina, nöyrinä ilman omia pyyteitämme. Häneltä kysyen neuvoa täytämme sen aseman, mihin olemme joutuneet. Posti jättää. Lämpöinen tervehdys omaltasi”