Kirje 1920-3-25, Helsinki
Rakkaimpani! ”Ensi viikolla pääsen täältä kotiin kokonaiseksi viikoksi. Luultavasti tulen ennen kuin lapset. On vähän toivoa, että pääsisimme lähtemään maanantai-iltana. Aivan varmaa se ole vielä. Muta ainakin tiistai-iltana lähdemme. Jouduin maatalousvaliokunnan puheenjohtajaksi ja sen tähden olen tiistaihin, jos toiset suostuvat tekemään työtä. Istuttaisin ensi pyhänkin, jos saan kannatusta. Se valiokunta on laiskotellut, ja minulla olisi halu puhdistaa pöydät. Se on minulle kunnia-asia, sillä ennen on ollut puheenjohtajana Wuolijoki, joka nyt syrjäytettiin minun tieltä.Minä tuon tullessani vieraan edustaja Lohen sinne puhumaan. Saavat taas nivalalaiset kuulla oudompaakin. Itse en haluaisi haastaa vaan siitä en vapautune. Jos Niskanen käy puhumassa tästä, niin sanon minun toivoneen, ettei minun tarvitse puhua.
Ensi pyhänä on kahden lapsemme Kalervon ja Katrin syntymäpäivä. Kiitos sinulle niistä vastuksista ja vaivoista, levottomista öistä ja päivistä, joita he ovat sinulle aiheuttaneet. Minulle he ovat antaneet vain iloa, lukuun ottamatta pieniä sairauksiaan. Toivottavasti Kalervo paranee. Waraa hänelle vaatetusta, kuten olemme sopineet, jos hän ei ole parantunut. Tuntuu niin oudolta olla ilman hallitushuolia. Niistä voimme puhua pian. Illalla olimme presidentin luona, jossa olivat entiset ja nykyiset ministerit rouvineen. Sinun paikkasi oli tyhjä. Niin on minunkin. En tiedä onko näin parhain. Ilmoitan vielä myöhemmin tulostani Syd. terveiset Kyöstiltäsi”