Kirje 1920-4-14, Helsinki

Rakkaimpani! Odotin hartaasti tänään kirjettäsi, mutta turhaan. Toivottavasti saan huomenna. Kirjeeni lienee antanut sinulle monenlaista päänvaivaa, vaikkei se maaherrapuuha tullut aivan yllätyksenä. Näyttää siltä, kun se viipyisi nyt hetken. Mielipidettäsi en ole vielä kuullut. Mitä tuumit? Kun itse olen asiaa arvostellut, niin tuntuu se johtavan siihen, että meidän on saatava yhä pätevämpää johtoa kotiimme Nivalaan, niin että voisimme kaikki olla talvet Oulussa, jos asia siihen kehittyy. Näin pääset sinäkin vähän vapaammalle siitä kuormasta, jota olet saanut kantaa.Sinne Mehtälään lienette jo laittaneet karjaa syömään. Minä en ole vielä sinne puuhannut. En tiedä miten sen järjestäisin. Eiköhän Iisakki lähtisi sinne toistaiseksi. Tulen kotiin toukokuun alussa ja saat sanoa hänelle, että se pääsee kotiin Heikkilään, kun tulen sinne. Hän saisi ajaa siellä heiniä, sillä ei ole hyvä Ransun varassa. Käske luoksesi ja puhu tästä. Heinänsiemenet lienet seulotuttanut ja panettanut säkkeihin. Koeta saada Juholalta säkkejä, sillä huonoissa säkeissä niitä ei saa lähettää. Lähetän ohjeet täältä pian. Sen laarin pohjalla on vanhoja siemeniä. Ne tulevat seuloissa päällimmäiseksi. Otetaan niitä itselle ja sitten pannaan edustaja Yrjö Pesoselle 250 kg Parhaat pitäisi saada D.Huttuselle Kuopioon ja Hongistolle Siilinjärvelle, sillä perin niistä suuremman maksun, kuten sanoin tarkemmat ohjeet annan pian. Ilmoita paljonko niitä on, että tiedän järjestää lähetyksen. Maikin äiti on täällä. Äsken soitti sen veli ja pyysi jos hän saisi tulla luokseni. Hän on jo kerran käynyt. Äiti raukka koettaa saada nuorinta poikaansa irti, joka on tuomittu 2 vuodeksi kuritushuoneeseen sotaväessä tekemistään laiminlyönneistä. En tunne oikein asiaa, kun ei heihin voi täydellisesti luottaa puhuvatko asiansa oikein. en ehdi nyt enempää. Odotan kirjettäsi Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”