Kirje 1921-10-7, Helsinki
Rakkaimpani! ”En voinut ajatellakaan kotiin lähtöä. Luultavasti en tule ennen kuin kuukauden lopulla. On niin tavattomasti työtä, ettei oikein nukutakaan. Siellä kun tekee työtä nukuttaa sitä enempi, mutta täällä kun väsyy, niin ei nukuta.Sen Laila Saalastin paperit olivat myöhästyneet. Kenties oli niin paras. Koli kirjoitti ja sanoi, että valitsevat sen neljänneksi, jos joku perääntyy. Vastasin heti ja sanoin tyydyttävän kolmeenkin. Siis ainakin Lailan otto pitää jättää meidän asiaksi. Ehdotti myös viidenneksi vaan sen minä kielsin.
Kirjoita nyt miten teillä menee asiat. Sen Jaakko Isonkosken voisit haettaa sinne. Se voisi tukkia ja tehdä vaikka mitä. Onko muurari jo saanut työnsä? Taisi olla hidas mestari. Täytyy rientää eduskuntaan. Syd. terveiste Kyöstiltäsi”