Kirje 1921-11-19, Helsinki
Rakkaimpani! ”Luulen siellä olevan gummisia korkkeja kotona, sillä toin kesällä enkä luule karjakon niitä käyttäneen. Ehkä Kerttu yhden kerran. Tuon tullessani niitä tarpeita. Savenajosta et puhunut mitään onko siihen ryhdytty? Minäkin luulen, että Mantere on jämerä. Hän ei luihuile yhtään. Bjöckenheim sanoi, että parhaimpamme annoimme ja kehotimme myös elämään hyvin. Minä huomasin jo silloin S. puheista, että häntä oli varotettu. Puhu nyt vielä hänelle, kun muuttaa toiselle puolelle, että valvoisi toisiakin.Kuuluuko Lyylin asiasta mitään? Miltä näyttävät pojat? Olen niin utelias, kun en ole nähnyt niitä. Apua tupaan on otettva ehdottomasti. Eikö olisi parempi mennä vähän aikaisemmin navettaan, että olisi väliaikaa. Mutta sähköntulokaan ei salline paljon siirtoa. Tuliko ne heinäpaadet ym. tehtyä navettaan.
Minulla on kova halu käydä kotona, mutta tuskin pääsen ainakaan kahteen viikkoon, sillä tahdon ne lait ehdottomasti eduskuntaan. Tuomisiakin minulla on tullessani. Warmasti tulee niistä suuri huvi, vaikkakin tein kauppani hyvin nopeasti.
Yrjö Kallinen taitaa vapautua tänään. Minä en mennyt presidentin esttelyyn, mutta olen puoltanut jo ennen. Warmasti hän pääsee, vaikken tiedä kerkeääkö tänään. Kirjoita nyt minulle usein, että kuulen miten menee siellä asiat. Eikö koeteta nyt jostain saada emännöitsijää, koska Lainakin meni. Luulisin sen olevan paikallaan, vaikka löytäminen on vaikeaa. Ei tullut aikanaan tiedustelluksi sitä pohjalaista, joka ilmoitti. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”