Kirje 1921-11-19, Nivala

Rakkaimpani! ”Nyt on ollut meillä häät. Wäkeä oli melko paljon ja rovasti vihki morsiusparin meidän salissa. Se vain tahtoi vähän häiritä, kun meille tuli lauantaina konsulentti Koli. Ja sunnuntaina, kun emme saaneet häntä päivälliselle enne häävieraitten tuloa. Kyllä konsulentti kehotti tarkastusyhdistykseen, kun karjakko ei ehdi pitää tarkkaa kirjanpitoa ainakin tänään hänen vähäinen näkemyksensä on se. Ja hän sanoi, että kaikki pitäisi olla niin tarkkaa, että saataisiin tästä lupaavasta karjasta kaikki varastajat karsituksi. Pitääköhän meidän tähän mennä. Vaan sen sanon, että meidän täytyy päästä tarkempaan selvyyteen karjasta. Tunne miten olet kärsinyt minun välinpitämättömyydestä karjaan. Alkusyyn tiedät myöskin vaan se ei ole puolustus enää. Muuten on hyvä, että Koli kävi ja hän tulee vieläkin Haapajärveltä palattuaan. Hän nostaa tyttöjä ja määräsi yhtä ja toista, jota kaipasin karjakolta, vaan hänhän on nuori ja tottumaton. Koli toivoi, että tarkastuskarjakon kanssa tulisi vuorovaikutusta enempi, kun hän saisi käydä ja ohjaustakin enempi.Tytöt ovat pysyneet reippaina. Täytyy päästä heitä vähän lähemmäksi iltaseurusteluja kautta. Lapsilta sain kirjeen lauantai-iltana. Kertulta kai pitää umpisuoli ottaa pois. Tuntuu kamalalta, vaan kaikki vain menee niin kuin Jumala on määrännyt. Isä taivaassa suojatkoon oman nupukkamme. Miesten työt menee niin kuin työnjohtaja vaatii. Mylly vielä pyörii ja siellä käytetään eläimille jauhoja. Korpihaalle mennään yrittämään savenkoloa. Kiirehdin postiin. Lämpöinen tervehdys omaltasi”