Kirje 1921-12-1, Nivala
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Täällä menemme vain entistä uomaamme. Savea ajetaan Korpihaalla. Siellä ovat työssä Toivonen, Hirvasaho ja Maijala ajamassa ja hevosia on Onni ja Tohveri, Tähti ja Lauha. Toivonen arveli, että koettavat saada sen ajetuksi tällä viikolla, sillä nyt ovat kovat pakkaset ja avonainen kolo niin se jäätyy kovasti. Suuri oli se kolo, sillä savea ei siinä ole syvästi. Iisakki ja Hanle ja Ransu ovat vetäneet Mehtälästä niitä kerätyitä puita. Pentti ja Lehtinen sitten heiniä. Tiuhtian hevosia ei ole voinut pitää, kun on niin jäinen keli, ettei kuormat tahdo pysyä tiellä. Yhdellä Pyhäjärven rahtimiehellä oli Nivalan luona kierinyt kuorma raviin hevosineen, sillä seurauksella, että hevosella meni jalka kahdesta kohtaan poikki ja siihen piti ampua. Viime viikon lopulla tämä tapahtui. Meidän hevosia Mantere koettaa pitää hengissä, vaan kyllä se tuommoinen keli kuluttaa kenkiä jos muutakin.Kyllä sitä verotuslautakunnan muutosta pitävät kaikki pahana. Puheenjohtajana on Wilkuna. Kyllä se on niin kummaa tuokin, vaan ei mikään paha voita, kunpa jaksaisimme ajatella, ettei mikään kestä ainiaan ja pahankin täytyy palvella hänen tarkoitustaan.
Eikö siellä pelätä mitään tästä Karjalan kamppailusta? Oulussa tuntuvat hyvin olevan levottomia. Minusta tuntuu aivan, että sinun pitäisi kävästä kotona. Karjakko tahtoo, että pitäisi olla oikeat lypsyämpärit ja tilata ne yhtä vahvat kuin nuo meijeripänikät ovat. Ja niin se on, että puukiulusta loppuu uurteet tuossa sementtilattialla ja läkkiämpärit ovat heikot. Ei niitä gummikorkkeja ole semmoisia, jotka kelpaisivat. Taas tämä tulee niin myöhään, että on kiire postiin. Odotan hiukan kotiin, vaan älä tule jos on vaikea päästä, sillä kyllä me tulemme toimeen. Lämpöinen tervehdys omaltasi”