Kirje 1921-12-10, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kun teitä on nyt siellä useampia kirjoitustaitoisia, niin muistakaa nyt usein minua. Työtä minulla nykyään niin paljon, että peräkkäin on ollut monta vaillinaista yötä. Semmoiseksi jäänee ensi yökin ja vaikka huomenna on pyhä, niin täytyy lähteä jo kello 9 yhteen kokoukseen.Fiija Saalasti kirjoitti minulle ja sanoi Lailan olevan Oulujoella Määtässä harjoittelijana. Jos voisimme vaihtaa sen Ainon kanssa, niin olisi molemmille mieluisampi. Nyt tuntuu Fiijakin olevan sillä asteella, että apukin tuntuu avulta. Säälittää minua se perhe, kun Kaisukin, joka on ollut konttoristina ja ansainnut leipänsä, on tullut keuhkotautiin.
Mitä tuumit minun puheestani. Pankaa se talteen sen pankkikaapin alaosaan. Odotan ryhdytkö Tarvanan suhteen mihinkään toimeen. Sanon vieläkin, etten kiihota mihinkään päin, vaan jätän asian kokonaan sinun ratkaistavaksi. Luulen kyllä, ettei Junnu halua lähteä näin vastuulliseen tehtävään, kun uuden hankintaan, ja silloin on paras antaa olla sen kotona. Jos menee, niin sanon, että anna rahaa varalta, että voi mahdollisuuden sattuessa hankkia mieleisensä. Enempää en tästä puhu. Täällä on paljon nyt maanviljelysväkeä, mutta en ole heitä paljon tavannut kiireitteni tähden. Paras tuntuisi taas olla Nivalassa, jossa sauna juuri odottaa teitä sulkeakseen herttaiseen syleilyyn teidät. Sydämelliset terveiset teille Kyöstiltäsi”
JK. Jos se Koli on lähettänyt piirustukset rehuvaakaa varten, niin teetä se Jaakolla, kun hän on siellä ensi viikon. Sano myös hänelle, että järjestäisi puhdetöitä pojille. Se tuvan ahtaus tekee haittaa, kun hänkin siinä laittelee rautoja.”