Kirje 1921-12-14, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeistänne. Kirjoitin eilen Weikolle kirjeen hevoskauppaa varten, mutta niitä ei nyt tarvita, kun eivät uskaltaneet lähteä Ouluun. Ymmärrän hyvin tuon kannan ja niin olisin tehnyt minäkin. Kenties on näin paras, vaikkakin markkinoilla on valinnan vuoksi paras tehdä tuollaisia kauppoja. Koetin kirjeessäni antaa kyllin liikkumismahdollisuuksia.Kun lupasimme niitä Karjalan avustusviljoja viemään hevosen Ylivieskaan, niin olen sittemmin ajatellut, että pannaan kaksi jos tarve vaatii, voit panna kolmekin. Ehkä annat myös hehdon rukiita ja hehdon kaurajauhoja. Kirjoitan vielä Weikolle, ettei odota turhaan. Tarvanan saisi myydyksi tänne vaan ei viitsi kuljettaa. Jos saatte 7000 mk tai vähän vähemmän kotona, niin saatte myydä, koska silloin ei ole kulunkeja.
Enempää en nyt kirjoitakaan. Kyllä sain kirjeesi, jossa puhuit halonmyynnistä, vaan en innostunut vastaamaan, kun pelkäsi, ettei niitä ole liikaa ja hakkuu sekä vetopalkat tulevat kalliiksi. Tarvitsevalle voitte kumminkin muutaman sylen käyvällä hinnalla antaa esim. Matille kotiin vaan ei myllylle, jossa on suuri tarve. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi.
Jos silppumylly on tullut, niin pitäisi heti leikata lehmien alle silppua ja vaikkei olisikaan tullut niin täytyy mylly laskea alas tätä varten. Kolia olen kehottanut lähettämään piirustukset”