Rakkaimpani! Kiitos kirjeestäsi Täällä on suvennut niin, että lumi oli jo melkein kaikki. Waan illalla rupesi satamaan räntää ja nyt on kylmännyt, joten reki luistaa. Sarjanperällä on hakattu niitä sahapuita ja onhan niitä vedetty ja sahattukin. Työnjohtaja ja Hirvassalo ovat vetäneet hirsiä sahalle ja Maijala ja Heikki tuoneet halkoja kotiin. Sitten ovat kotissarassa olleet muut miehet paitsi heinien ajajat.Niiden halkojen myynnin kanssa olen samaa mieltä kanssasi, ettei niitä sovi myydä, sillä menekki on suuri kotona. Joulu lähenee eikä minulla ole joululahjoista tietoa väelle. Kun emme saaneet niitä kenkiäkään tytöille ja mitäs miehille? Koeta nyt tulla kotiin edes perjantaina, vaan eihän se ole omassa ottamisessa tulosi eikä menosi. Tuo nyt Katrille talvilakki lahjaksi, vaan jos ovat kovin kalliita niin antaa olla. Poikasille on vaikea keksiä lahjoja, kun ne eivät tarvitse esiliinojakaan.
Joulukuuseen isän pitäisi tuoda Suomen lippuja, sillä niitähän meillä ei ollut viime joulunakaan. Sitten vielä Kertulle ja Wienolle pitäisi saada leninkikangasta. Tosin panin tehtaaseen villoja ja lumppuja leninkikangasta varten, vaan se ei ole vielä tullut. Lapset tulevat sunnuntaiaamuna kotiin. Miina menee käymään Alavieskassa ja vie hevosen, että Weikko saa olla suitsissa.
Isonkosken Jaakko on korjannut sen meidän nuorareen. Se oli jo niin rikki, ettei pysynyt koossa. Toivon, että hän kerkeäsi korjaamaan toisenkin reen, vaan saa nähdä ennättääkö, kun tämä piti aivan hajottaa ja panna uudet raudatkin. Sitten sinulle tuli pyyntö Junttilan Erkki- isännän hautajaisiin ensi tiistaiksi. Kiirehdin tuomaan tätä Sinulle kaipaavan tervehdyksen omaltasi”