Kirje 1921-12-17, Helsinki

Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi! Tulostani en voi vielä mitään sanoa, pääsenkö kotiin perjantaiksi, vai meneekö suureksi surukseni aattoiltaan. Sen voin nyt jo sanoa, etten saa olla vuoden viimeistä viikkoa kotona. Eduskuntatyöt kestävät lähelle joulua ja hallitsemisesta ei tule mitään.Mitä joululahjoihin tulee niin koetan pitää miehistä ja Katrin lakista huolen. Sinulle olen jo ostanut vaan pitänee vaijeta aattoon asti enemmästä maininnasta. Wieno jo olisi tästäkin vihassa, vaan Kalervo sen hyväksyisi. Mitä harjoittelijoihin tulee, niin annetaan kengänvärkit niille jokaiselle. Yhdelletoista miehelle on paha hankkia lahjoja, vaan koetan parastani. Työt tuntuvat olevan tyydyttävästi järjestetty.
Olipa siunattu asia, että se Eetu paranee, sillä Stenbäckin sauna ei ollut hätäpuolustusta, joten rankaisematta he eivät olisi päässeet. Ehkä Eetukin alkaa nyt uutta elämää, kun kohta vähän tarttua kiinni. Wieläkin kehotan, että sahapuut ajettaisiin tällä kertaa Sarjanperälle, kun on miehiä ja hevosia. Samoin pärepuita saa ottaa molemmista, jo on sopivia puita. Kuten sanoin työt ovat oikealla tolalla. Sano tämä Toivosellekin tunnustukseksi, jos mielestäsi ansaitsee, kuten luulisin. Taaskaan en ehdi enempää. Kyöstiltäsi”