Rakkaimpani! Illalla kello 1/2 11 paloi Jyrkän mylly perustuksia myöten. Saha ainoastaan jäi palamatta. Siellä oli sahattu koko maanantaipäivän. Meidänkin työnjohtaja oli siellä sahauttamassa, vaan en tiedä miten paljon sahattiin meidän puita, sillä en nähnyt häntä illalla. Mantere kertoi, että tuli olisi päässyt irti katon rajasta ja pumputkaan eivät toimineet, kun se tervavesi sulki kaikki röörit. Sinne kertoivat palaneen niiden Karjalaan menevien jauhojen, joita olisi pitänyt tänä tiistaina lähteä viemään asemalle. Meiltä ei ole haettu sitä ruishehtoa, enkä minä ole kuullut mihin se vietäisiin, niin se jäi meidän aittaan. Woi, voi, miten kamalaa tämä on, kun ei ole valoja. Täytyy ostaa muutamia lamppuja, että tulemme toimeen, sillä tänä talvena ei ole tietenkaan tietoja sähkövalosta. Jatkan tätä, kun tulisi työnjohtaja kahville. Mylläretitä ei ollut myllyssä paljon ja mylly käynnissä. Meidän puita ja lautoja oli jäänyt sahaan ja palamatta. En kirjoita enempää. Postiin täytyy joutua. Tervehtien omasi”