Kirje 1921-12-6, Ylivieska
Rakkaimpani! ”Soitin heti tänne päästyäni, mutta olit juhlilla. Mitään erikoisempaa ei ole mieleen juolahtanut. Tapasin Isokosken Jaakon. Hän tulee viikoksi sinne korjaamaan rekejä. Tarvanan suhteen tulin matkalla siihen päätökseen, ettemme lähde kauppoihin, ellei tule kotiin ostaja ja anna 7500 mk ilman värkkejä, niin saatte myydä, mutta muuten annetaan olla ja ajetaan säännöllisesti. Uskon tulevan siitä kyllä lujan työhevosen, mutta yksinään on se hidas kävelemään. Pidä nyt huoli, että hevoset ovat liikkeessä.Jos suutareita kotiin haluat, niin saanee niitä Isoltakoskelta. Jaakko saattaa sitten leikata kengänvärkkejä. Ehkä kenkien annat olla siksi, kun tulen. Jos välttämätöntä on niin saat antaa harkintasi mukaan neuvoteltavaksi luokituksesta Jaakon kanssa. Kampsula puhuu kenkien pienuudesta, vaan ehkä se vielä pärjää pakkaset. Lopetan lörpötyken ja lähden junaan. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”