Kirje 1921-4-10, Nivalassa
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Kaino on parempi. Täällä on aivan kesän tuntoista. Pian kai mennään maille karhin kanssa. Seppä on laittanut sen myllyn räätihomman kuntoon ja hyvin nöyränä piti olla, että saatiin hänet muutakin takomaan. Ja nyt hän lupasi takoa yhteen kyytiin kaikki. Myllyvettä on ollut vähän liikaa, vaan sittenkin on Eemeli siellä ollut, sillä Iisakin on aina vähän väliä pitänyt punnita heiniä. Minä olen arvellut, että myymme nyt sen Kalevan, kun se on tuntuva ja sanotaan, että tuntuvista maksetaan nyt hyviä hintoja. Sen vuoksi näin tehdään, kun se meidän karju ei kelpaa mihinkään. Pannaan se omaan ammeeseen, niin on varmasti hyvä lisä lihalle, sillä nyt kun lihat palvattiin, oli sitä ainetta hyvin vähän lähteä pitämään suurta väkeä. Se kesken poikinut nuori on laiha, joten se ei lisäisi paljon lihaa. Raiviolle olemme kahdesti tarjonneet eikä se kelpaa niin miksi kaupata, kun se itselle on välttämätön.Maanantaiaamu. Kaino on taas heikompi. Kutsuin lääkärin. Kohtahan muutamme Mehtälään ja meillä ei ole tietoa palvelustytöstä. Olga on nyt Ylivieskassa ja hänen oli paha lähteä, kun minä en lähtenyt mukaan.
Meidän karjakko menettelyllään on joutunut niin kovin rumaan huutoon. Woi raukkaa. Hänellä täytyy olla joku järjen kammio kylmillään. Odotin eilen, kun oli syntymäpäiväsi sinua kotiin, sillä uskoin, että menet Ouluun kokoukseen ja poikkeat kotiin mennessäsi. Siis koko päivän olin vain sitä varten, että jotain persoonallisempaa kosketusta on kanssamme. Lämpöinen tervehdys omaltasi”