Kirje 1921-4-9, Helsinki

Rakkaimpani! ”Walokuvamme on edessäni ja tarkastelen siitä meidän syvämietteistä Kainoamme, joka makaa kuumeen kourissa. Muistan niin erinomaisen hyvin, miten tyyni ja kärsivä tuo rakas sirkulamme on. Ole edelleen tyyni niin voitat tuon taudin ja säilyt meille iloksi. Minä arvaan, että sinun uskollisimpia hoitajia on Kaisu siskosi, joka tuossa kuvassa istuu Pentti sylissään onnellisena. Äidin hellä huoli on sinulle parhain lääke.Teit viisaasti, kun et ottanut niitä rahoja Juho Pekoselta. Se ei saa tulla kysymykseenkään tässä asiassa. Kun Juho tulee toisen kerran, niin anna hänelle 20 mk siitä, että on ottanut kiinni asiasta, vaan anna Markulle jyrkkä määräys tuoda puut Heikkilään. Jos hän on ne käyttänyt niin hankkikoon tilalle. Näiden latvat saat luvata Juholle. Lisäksi saat kertoa Markulle, että jos he vihaa Juholle kantavat tai solvasevat häntä, niin nostan kanteen varkaudesta, vaan muussa tapauksessa jätän asian harkinnan varaan.
Wennolan toinen ministeristö muodostettiin tänään. Minun täytyy mennä maatalousministeriksi, vaikka olisin mieluummin tullut Ouluun. Minusta on niin ilkeä, kun olen kaikilla listoilla ehdokkaana. Iloinen olen, ettei tullut tällä kertaa pääministerin vastuuta. Kerkeän siihenkin istua, jos mies olen. Apulaisekseni sain heikon miehen J. Niukkasen. Hän on kyllä viisas ja ahkera, vaan muuten holtiton. Nyt saan toki pysyä entisissä vaatimattomissa oloissa. Pääministerin paikka olisi velvoittanut paljoon. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”