Kirje 1922-1-1, Helsinki
Rakkaimpani! ”Onnellista Uutta Vuotta toivotan teille rakkaimpani siellä kotilieden ääressä. Suokoon Jumala meille terveyttä ja ymmärrystä täyttämään tehtävämme Hänen tahtonsa mukaan. Kiitos teille kaikille äidille ja lapsille edellisen vuoden kilvoittelusta ja palveluksista. Eristettynä istun minä kirjoittamassa täällä huoneessani tämän vuoden ensimmäistä kirjettä. Tämän otsikkoon olen ensimmäisenä piirtänyt tämän vuoden sen astuissa ajanlaskumme merkiksi. Kiittäen luovuimme tuhannet täällä vanhasta vuodesta ja rukouksella aloitimme seuraavan vuoden kellon lyödessä 12. Nikolain kirkko oli ääriään myöten täynnä viime yönä ja sitten kirkkoihin ei sopinut kuin murto-osa pyrkijöistä. Saarna oli enempi kiitos ja rukous hetkelle sovitettu kuin tekstin selitykseksi. Muistin teitä, mennyttä ja tulevaa elämäämme. Kalervolta olette kuulleet kiireistäni. Ahkeroimalla olemme kuitenkin tärkeimmistä asioista selviytyneet. Koetamme nyt ponnistella samaan tapaan, jotta pääsisimme loppiaisena kotiin. Kalervo lienee kertonut, mitä hänelle sanottiin. Lääkäri kehotti toimittamaan heti leikkaukseen, niin joutuisi kahden viikon perästä kouluun. Se sanoi Kalervoa vaivaavan kroonillisen umpisuolen tulehduksen ja lisäksi napatyrän, jonka myös kehotti samalla korjaamaan. En kuitenkaan halunnut viedä häntä tänne ikävöimään, koska Berg Oulussa on hyvä leikkaamaan. Ja Aino huoltaa siellä äidillisellä hellyydellä ja lisäksi saavat siskot käydä katsomassa. Asiasta voimme neuvotella kun tulen kotiin. Muutenkaan en nyt pitkään pakinoi, kun tuloni on niin lähellä. Sydämelliset terveiset teille isältä”Rakkaat kotolaiset! Kun Juhola kuului olevan täällä, niin lähetän nämä Rantamaan paperit Weikon allekirjoitettavaksi, koska olet toisetkin paperit allekirjoittanut. Toimita ne Petterssonille mahdollisimman pian. Kalervoa kävimme katsomassa. Ei hänellä ole mitään hätää, sillä nyt on tottuneemmat lääkärit. Mutta ikävähän on matkoilla aamusta iltaan ja illasta aamuun. Kun olen niin ahkerasti kirjoittanut niin en jatka. Kertulle voin kumminkin sanoa, että punalaamuset? Otson vasikat ovat Otson mummun näköiset. Kontio sanoi, että se kuului olevan hyvä lehmä, mutta ei kyyttö. Olipa surkea, kun Unelma vieläkin vähän petti. Luetaanko tämän perusteella nyt karja saastuneeksi, vaikka ei muita pyrkisi. Tervehtäin Kyöstisi”