Kirje 1922-10-3, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kirjeesi johdosta saan täten ilmoittaa, ettei minua miellytä ne kyselyt, on kumminkin luonnollista, ettei muualla ole niin sopiva pitää hevoshoitokurssia kuin meillä, joten täytynee ne ottaa, mutta luentosaliksi emme voi luovuttaa muuta kuin väentuvan. Missään tapauksessa ei kannata tyttöjen tupaan ja vaikea on ruuanlaiton vuoksi ottaa pytingin puolelle tupaan. Näin ollen saat ottaa, jos tahdot. Myöskin voisi ajatella, että havainto-opetuksen antaisivat meillä ja luennot muualla, mutta ehkä saat ne sovituksi meille. Yhtään luentolaista, lukuun ottamatta ohjaajia ei meille oteta eikä myös ruokaa laiteta. Sen ehdonhan jo sanoin Kolillekin. Sano myös Hirvoselle, jos otat.En voi oikein myöntyä siihen, että traktorin kanssa lähdetään ansioille. Se voi kääntyä tappioksi, jos sattuu. Stenbäckin suolle on kyllä hyvä tie ja hyvin pitkät sarat, joten kävisi siellä laatuun, vaan Näljännevan sarkoja en tunne. Tuumin tätä. Eiköhän oteta ne osakkaaksi, sillä Stenbäck on ainakin halukas ja Mantila? Minusta olisi paha lähettää työnjohtajaa sen kanssa kiertelemään. En ehdi enempää. Syd. terveiset Kyöstiltäsi”
Jk Wesijohdon voi panna niin kuin Huippula on ehdottanut, mutta on silloin paras porata reikä säiliöön läheltä ikkunaa. Mutta sitä ei saa panna alemmas kuin se nykyinen torvi, sillä se ei muuten nosta tynnyriin. Huippula ymmärtää tämän kyllä. Jos haluaa niin sen röörin voisi tuoda läpi kodan ja maitohuoneen.”