Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi ja rahasta. Siitä karista saimme 1855 mk. Työnjohtaja oli koko vetoajan lukemassa kuutiot ja ohjaamassa vetoa. Nyt ensi tiistaina on se karin ajon myynti tulevaksi talveksi. Emme tiedä suunnitelmaasi, vaan tuumimme työnjohtajan kanssa, että hän menee ja huutaa saman verran kuin viime vuonnakin oli. Tätä en tiennyt ennemmin, että olisin saanut tiedustaa mielipidettäsi asiassa. Perjantaina tuli Mantere hakemaan rahaa ajomiehille. Pyysin työnjohtajaa, että hän kävisi katsomassa sitä ojausta ja hän meni ja olikin, että Pikkukankaan Matin oja oli 5 senttiä pienempää. En tiedä miten se on vaan sen tiedän, ettei se mies enää miellytä. Kysyin mitä hän on miettinyt isännän ja hänen välisestä puheesta, johon hän heti vastasi, minä menen pois, saa isännälle niin sanoa. Sekin on siis päätetty.Sitä hevosenhoitokurssia en ottanut, kun kerran annoit minulle vallan. Ajattelin sitäkin, että jos tulee uusi työnjohtaja niin kaikki on minun varassani. Lammashoitokurssit ovat nyt ensi lauantaina ja sianhoitokurssit siirretty 23-24 pv. Nyt ovat kaikki kasvikset läjässä ja nyt saa ryhtyä peltotöihin. Koetamme järjestää kaikki asiat, niin kuin ymmärrämme ja kuin Sinä autat niin tuleehan siitä aina jotakin. Kirjoitan vähän lapsillekin, joten tämän lopetan. Ei isä muistanut Inkerin päivää, vaikka Katri niin odotti. Lämpöinen tervehdys omaltasi”
JK Työnjohtaja muisteli hehtaarin kynnön hevosella tulevan maksamaan 400 mk, mutta ei hän muistanut aivan varmaa.”