Kirje 1922-11-28, Helsinki

Rakkaimpani! ”Tulen juuri eduskunnasta, jossa vastasin minulle tehtyyn välikysymykseen, mikä on hallituksen ohjelma? Keskustelu kesti vain 3 tuntia, jonka jälkeen sain eduskunnalta luottamuslauseen 134 äänellä 38 vastaan. Se lienee parhaimpia saavutuksia, mitä hallitus on saanut. Mutta ei tämä sitä tiedä, että nuo 134 olivat kannallani ja tukenani kaikissa vaiheissa. Tietysti olen tyytyväinen tänään, sillä taitamattomalla menettelyllä olisin voinut ansaita epäluottamuslauseen. Sanomalehdestä näet, että olin pidättyväinen ja tiivis vastauksissani. Oikeisto luuli minun kumartavan vasemmalle pelastukseksemme, mutta jäivät noloiksi, kun sanoin; Hallitus ei perusta toimintaansa lupauksiin ja sanoihin, se vetoaa tekojen asialliseen arvosteluun. Kauppaministeriä en ole saanut vielä. Se on noloa, vaan en tahtoisi ottaa siihen huonoa ammattimiestä. Wirkamiehet yhä uhkaavat. Minä ole täysin levollinen. Ja ole Sinäkin. Luulen voivani sen asian myös hoitaa kunnialla sekä oikeudenmukaisesti. Pienen pieni mahdollisuus on, että tulen käymään kotona, jos saan kauppaministerin huomenna. Muuten en pääse. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”