Kirje 1922-12-14, Nivala
Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Niin meinaan mennä Ouluun, vaikka ensin tuntui, kun pääsin kotiin, etten mitenkään viitsi lähteä kotoa mihinkään. Waan nyt kun on tasaantunut ja järjellisesti ajattelee, niin ei voi olla pois nyt Weikon lähettyviltä. En olisi lähtenyt ennen kuin lauantaina, mutta työnjohtaja lähtee jo perjantaina hevosia viemään. Weikon pukua en ole vielä saanut Aikomukselta.Isonkosken isäntä on täällä vielä laittamassa rekejä. Karia ajetaan ja Tuomaala on kololla, kyllä ei työnjohtaja pidä häntä oikeana miehenä. Niin se on kamalla se Wilkunan työ, miksi hän raukka meni sen tekemään ja jätti perheensäkin toisten huollettavaksi. Täällä on kerrottu, että hän olisi ollut juovuksissa. Heikki W. oli heti sinne mennyt, vaan August W oli sanonut, ettei hänen sydämensä kestä sitä nähdä.
Entäs tuo virkamieskysymys. Täälläkin käy semmoinen pakotus, että tuon kurssin johtajattaren pitää lähettää valtakirjansa, että hän ryhtyy lakkoon. Kyllä tässä kaikessa on kiihkoiluakin jos on syytäkin. Jumala kaiken ohjaaja, johda taas kansaamme. Herätä ja valaise jokainen erottamaan mikä on pahaa. Pyydän Sinulle järkeä ja voimaa Häneltä kansojen kaitsijalta, että johtaisit horjumatta totuuden ja oikeuden puolesta. Lämpöinen tervehdys omaltasi”