Nivala 14/III 22 Rakkaimpani! ”Sain juuri kuulla kamalaa. Aliisi on synnyttänyt täysi-ikäisen tyttölapsen ja salannut sen. Hänen veljensä Taneli kävi kertomassa. Asia on niin, ettei kukaan ole tiennyt, että Aliisi olisi raskaana. Nyt eilen eli 13 pv oli sen talon tyttö ja sairaanhoitajatar (joka emäntää hoitaa) mennyt kahden aikana päivällä lammasnavettaan ja karsinasta oli kuulunut outo ääni, tyttö oli juossut käskemään isäänsä ja karsinasta löytyikin vastasyntynyt lapsi rehuilla peitettynä. Sairaanhoitaja kääri vaatetta sen ympärille ja vei tupaan. Siellä oli Aliisi ja hänen äitinsä kehräämässä. Aliisin äiti kysyi, onko tämä sinun lapsi? Aliisi oli nauranut ja nostellut jalkojaan ja hypellyt, ettei ole. Sitten vasta oli sanonut, kun aiottiin lähteä kätilöä ja poliisia hakemaan. Lapsi oli elänyt enää 4 tuntia tupaan tuomisen jälkeen. Woi miten kamalaa. Onko toinen osallinen Niilo vai entinen Eemeli, sillä hän kuului olleen Aliisin luona yötä ennen niityn aikaa ja silloin oli Niilo saanut olla syrjässä. En yhtään ihmettele, vaikka Aliisi olisi yrittänyt surmata lapsensa, sillä hän on niin kavala. Vaikka nyt hän tekee kaikki valheeksi surmaamisen aikeensa. Taneli meni hakemaan poliisia tai nimismiestä tutkimaan asiaa. Käräjät Haapavedellä ovat alkaneet. Lienevätkö molemmat siellä. Kyllä se on raskas tehtävä veljellekin.Meillä nyt tyttöjen kanssa on mukavaa ja aivan toinen kurssi kuin ennen. Waan Heikki Tohverille sanoin määräyksen hakea parempi pöytä, jos ei vain pysy rähisemättä syödessään. Hän on yhä täällä eikä näytä olevan halua poistua, vaikka niin toivoisin. Savi tuli ajetuksi tänään puolilta päivin emmekä tarvinneet Arvia. Tarvanaa onkin täytynyt pitää meijerissä, kun on ollut niin äärettömän kovat pyryt, että aina ollut tiet ummessa. Lapset jo nukkuvat, kun rupesin kirjoittamaan sinulle, juuri tuotiin kirjeesi. Kiitos siitä.
Kyllä minä en taida lähteä Ouluun, sillä tämä elämä on vähän remppasta, siksi kunnes saataisiin menemään niin kuin suuri ratas hiljaa ja kaikki tietävät tehtävänsä. Olen iloinen, kun tulet pyhiksi kotiin. Mitä siihen minun terveyteeni tulee, niin tuskinpa tarvitsen mitään vahvistusta. Paitsi se yksi asia sais kyllä olla vähän toisin ja voishan tuota koettaa sen vuoksi. Panen nukkumaan Hyvää yötä. Tunsin alkuviikosta saman kaipuun”