Nivala 8/III 22 Rakkaimpani! ”Kiitos kirjeestäsi. Etsin kassan avaimia. Kyllä Koli on ihmeissään ja sanoi, ettei ole liikaa työtä, kun joutavat maantiellä kävelemään. Hän sanoi johtuvan kaiken karjakosta. Sanoi, että jos sillä olisi jämerä kurssi, niin tytöt tottelisivat. Minä sanoin, etten tahdo vaatia, sillä konsulentti vaati, ettei niitä saa pitää palvelijoina, niin rajaa en osaa panna keskelle. Hän kertoi, että toisin paikoin heitä rasitetaan liikaa ja sen vuoksi hän sen sanoi. Hän aikoi tänään ottaa karjakon kuulusteltavaksi. En usko, että tämä suuresti paranee, sillä kyllä meillä johto on huono näille tytöille. Minulla on semmoinen usko, ettei Koli saa muuttumaan tätä, kun niillä on tuo toinen puoli, niin en minäkään voi valvoa sinne. Rahaa ei heille saa antaa kuin 75 mk kuukauden lopulla ja jos ovat erikoisen ahkeria niin syksyllä voi antaa palkkiona sen vähäsen, minkä aikoo antaa.Pihlajakankaan Antti käski sanoa, että syksystä asti on Sievissä valtion metsää lyöty, että se on kauheaa. 9 vahtipiiri on lyöty jo alas ja seitsämäs menossa. Hän sanoi, että koko metsähallitus on samassa juonessa osallisena. Luikku kuului rikastuvan parisataatuhatta ja rakentaa itselleen rakennuksia. Tätä kauhulla kuuluvat sieviläiset kertovan. Antti sanoi, että nyt pitäisi tulla semmoisen miehen tarkastamaan, jota ei rahalla osteta. Puut kaikki makaavat siellä, niin olisi paras aika. Eikö tämä olisi salapoliisin kautta seurattava asia. On kiire postiin. Jumala suojatkoon sinua omasi”