Kirje 1922-4-23, Junassa

Rakkaimpani! ”Terveisiä Lappeenrannasta. Kävimme siellä katsomassa rikkihappotehdasta, joka on maatalousministeriön alainen parikymmentä miljoonaa maksava laitos. Maankattavat lumet ovat vielä Salpausselän rinteilläkin, jota pitkin rata kulkee. Jos Wennola tulee kotiin ensi sunnuntaina niin pistäytyisin sen rakennushomman vuoksi kotona. Mutta luultavaa on, ettei hän tule. Sahamiehet teillä on nyt siellä. Lähetä heille sana, että sahaavat suurimpia puita. Pari pientä rakennuspuuta saisi vetää keskiä halki, että saataisiin sinne ja Muhjalaan rapoja? Samoin rimoja saisi halkoa yhden päivän lopuksi. Kaikkia ei tarvitse, sillä puita on paljon liikaa. Jos ne sahaa, niin pitää kuoria selkä. Silloin olisi paras panna sinne kolmas mies kuorimaan, ettei näiltä mene aikaa semmoiseen työhön. Toiseksi viikoksi pitäisi saada ne kotiin, että halkoisivat rimoja ja sitä muuta Mehtälästä vedettyä puutavaraa, jota on luuvan luona. Niitä olkia Niemelän puolelta pitäisi ajaa, jos on vähänkin keliä, sillä kesällä niitä ei saa ja mätänevät sinne. Lantaa ja virtsaa voinee myös ajaa, vaikka hevosien pitäisi saada nyt levähtää.Onko sinulla vuodevaatteita varattuna, kun tulee lisää väkeä. Luultavasti panemme Mantereen Kivipellolle toveriksi, koska hän saa korkeampaa palkkaa harjoitteluajalta kuin toiset, jotka tulevat kotiin. Järjestän tämän Kivipellon tultua, ettei sinun tarvitse tähän puuttua. Pajassa täytyy minun teihin luottaa ja paljosta voittekin vastata.
Niin meillähän on hallituksella välikysymys niskassa, joten voin minäkin päästä kesäksi kotiin, jos epäluottamuslauseen saamme. Eikös se olisi ihana asia ja mahdotonta se ei ole. Kyllä se menee taas miten on parhain. Lex Kallio edistyy valiokunnassa hyvin. Tilaan kai jo tiistaina eduskuntaan. Valiokunta on arkailevampi kuin hallitus. Aion pitää kiinni kannastani, vaikka viisainta olisi vaijeta. On niin hyvä sitä ajaa, kun se koskee itseä epäedullisesti. Silloin on hyvä seisoa suorana kaikkien edessä. Tärisee juna, kun satuin akselien päällä, mutta toivottavasti saat tästä selvää. Riihimäki lähenee. Lopetan tämän ja panen tuomaan lämpöiset terveiset Kyöstiltäsi”