Kirje 1922-5-24, Helsinki
Rakkaimpani! ”Kävin illalla katsomassa isääsi. Hän oli hyvin väsyneen näköinen, vaan mitään erikoista ei hänelle kuulu. Kun tulin hänen luota, niin ensimmäisenä korritoorissa tuli vastaan neiti Holmqvist, joka sanoi olevansa Kirurgin ylihoitajana yön aikaan. Oli kuullut kai, että minä menin luvattomalla ajalla isäsi luo. Pyysin hänen aina soittamaan, jos isällesi jotakin kuuluu. Tietysti ei kuulu mitään, koska ei ole soittanut. Minä soitan hänelle myöhemmin.Ilmari Korva kävi lainaamassa 1500 markkaa. Panen tämän lapun Sinulle, että saat antaa, kun hän lupasi siellä maksaa. Pane se nyt talteen, kun on näin vähäpätöinen. Weljelleni Willelle lainasin tullessani 3000 mk ja lupasin vielä antaa 2000 mk. Welkakirjan saa hänkin jättää Sinulle. Jaakolan Arvi aikoi tehdä sitten myöhemmin velkakirjan, jos ottaa niitä eläimiä. Mielestäni olisi parempi, että antaisi heti. Korkoa perimme 8 % kummaltakin. Lohikista olivat luvanneet 1100 mk, joten taitaa olla kohtuutonta 1500 mk siitä sarvipäisestä sonnista tai siitä pienestä nuposta. Toivotan hyviä kylvöilmoja. Käväse katsomassa Mehtälässä heti kun pääset. Sydämelliset terveiset Kyöstiltäsi”
Tiistaiaamuna 23 p Rakkaimpani! Wiime yönä oli Iisakki herättänyt työnjohtajan sanoilla: nyt ne pirut menevät. Waltteri oli silloin hypännyt talliin ja Oskari tullut ovessa vastaan. Työnjohtaja oli komentanut ne nukkumaan ja ne olivat panneet ja olivat aamulla niin kuin ainakin. Waan Onni on mennyt. Se on Iisakista paha. Hän tuli heti luokseni siitä puhumaan. Sanoi työväentalon asukasten olevan kamaloita kiihottajia. Sanoi sen lehden olleen toisella puolen tutkittavana ja sanoi, että semmoiset kirjoitukset vain kiihottavat mieliä. Sanoi nyt uskovansa, ettei siitä koskaan tulee miestä. Näin on kotimme joutunut halveksittavaksi. Waan ei minua kiusaa. On vain niin kummallinen rauhan tunne sielussani. Kenties siksi, että tunne lasten tulosta on lähellä. Ja tottapa taas kuljemme noiden kylvötöiden kanssa. Tytöt kertoivat Oskarin sanoneen, ettei hän lähde ennen syksyä pois. Vaan uskon, että Waltteri lähtee. Jyrkän sahalla oli puhuttu aikaisemmin, että meiltä lähtee 5 henkeä. Niiden olisi pitänyt lähteä jo aikaisemmin, vaan kenties eivät voineet, kun en antanut sahaa. No niin miehet ovat joella ja sataa taivaan täydeltä. On niin ikävää, kun keskeytyi kylvön teko. Waan ehkäpä sentään tulee kaikki tehdyksi. Puoli kaksi tulivat miehet Joelta. Olisi mukava, kun menisivät pian laittamaan sikakarsinoita, vaan en saata sekaantua. Annan olla kaiken. Wirtana vain vesi juoksee kartanolla. Tämmöisiä asioita minulla on sanottavana. Waan kaikki menee ohi. Ohjat ovat korkeudessa. Jumala kaikessa kanssasi. Kaivaten omasi.
JK. Sanohan miten isäni asiat siellä sanotaan olevan. Seppo tulee hävitettäväksi. Sanohan miten saisimme oikean koiran. Katri itkee Sepon kohtaloa”